Lastensuojeluun tarvitaan tutkimus- ja kehitystyön osaamista

Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen esitti Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 12/2014 (s. 864-5) huolensa lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian välisen yhteistyön kangertelusta sekä lastensuojelun osaamisesta ja resursseista. Sinkkonen esittää perustettavaksi moniammatillisia lastensuojelun osaamiskeskuksia, jotka edistäisivät yhteistyötä eri ammattialojen kesken.

Merja Anis, Marketta Rajavaara, Riitta Vornanen

Suun terveydenhuoltoon tarvitaan muutos

Suun terveydenhuolto on integroitava osaksi muuta terveydenhuoltoa. Peruskoulutettujen hammaslääkäreiden suoritettavissa olevien toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan jatkossa enenevästi laajaa yhteistyötä lääketieteen eri alojen edustajien kesken, ja usein sairaalan kaltaiset olosuhteet, jotta hoito olisi turvallista. On korkea aika miettiä, minkälaisia suun terveydenhuollon rakenteet tulevaisuudessa ovat ja minkälaisessa ympäristössä hoitoa aiotaan toteuttaa.

Tanja Ketola-Kinnula

Keuhkofibroosin hoitoon uusia mahdollisuuksia

Idiopaattinen keuhkofibroosi on tunnetusti huonoennusteinen tauti. Kansainvälinen asiantuntijaraati arvioi keuhkofibroosin hoidon muutama vuosi sitten, ja ainoat vaikuttavat hoidot ovat keuhkonsiirto ja happihoito. Koska potilaiden ikä diagnoosihetkellä on korkea ja keuhkonsiirto on mahdollista vain alle 65-vuotiaille, hoitomahdollisuudet ovat olleet vähissä.

Heikki Ekroos

Darapladibi ei vähennä sydänkuolemia tai infarkteja vakaassa sepelvaltimotaudissa

Hauraan sepelvaltimoplakin repeämä on tärkein äkkikuoleman ja sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttaja. Lipoproteiiniin liittyvän fosfolipaasi A2:n aktiivisuus lisää sepelvaltimotautitapahtumia ja sen reversiibeli, vahva inhibiittori darapladibi, on puolestaan sekä koe-eläintöissä että pienemmissä kliinisissä asetelmissa ehkäissyt sepelvaltimoplakkien kasvua ja repeämisherkkyyttä. Nyt suuri satunnaistettu tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei lääkkeellä saavuteta merkittävää ennustehyötyä vakaan sepelvaltimotaudin optimaalisen hoidon ohessa.

Juhani Airaksinen

Eturauhassyövän imusolmuke-etäpesäke ei välttämättä merkitse huonoa ennustetta

Rajoittunut mikroskooppinen karsinoomalöydös paikallisissa imusolmukkeissa radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen johtaa todennäköisesti eturauhassyövän biokemialliseen uusiutumiseen, mutta vain vähän yli puolella potilaista eturauhassyöpäkuolemaan. Potilailla, joilla tautia löytyy vain yhdestä imusolmukkeesta, on hyvä (75 %) karsinoomaspesifinen 10 vuoden eloonjäämisennuste ja 20 %:n mahdollisuus selvitä ilman biokemiallista uusiutumista, vaikka adjuvanttihoitoa ei aloitettaisikaan. Havainto perustuu pitkäaikaisseurantatuloksiin potilaista, joille tehtiin prostatektomia kliinisesti eturauhaseen rajoittuneena pidetyn karsinooman takia sveitsiläisklinikalla vuosina 1989-1999.

Ossi Lindell

Umpilisäketulehdusta ei aina tarvitse leikata lapsiltakaan

On tiedetty jo pitkään, että aikuisten komplisoitumaton umpilisäketulehdus voidaan hoitaa antibiootilla ilman leikkausta. Erityisesti ruotsalaiset ja nyt myös amerikkalaiset (McCutcheon ym. 2014) ovat kunnostautuneet umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimisessa. Kaikista äkillisistä umpilisäketulehduksista noin 80 % on lieviä ja 20 % komplisoituneita, joista jälkimmäiset johtavat ilman päivystysleikkausta usein märkäpesäkkeisiin, suolen puhkeamiin ja vatsakalvotulehduksiin eli vakaviin jälkiseurauksiin. Lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoito parantaa noin 70-80 %:ssa tapauksista, ja uusiutumat tapahtuvat yleensä ensimmäisen vuoden aikana. Tuoreessa amerikkalaisessa rekisteritutkimuksessa oli hoidettu antibiootilla 3 236 kalifornialaista potilasta. Yli 7 vuoden seurannassa vain noin 6 % umpilisäketulehduksista uusiutui ja 3 % perforoitui. Näin siis aikuisilla, mutta entä lapsilla?

Hannu Paajanen

Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kiihtyvyysmittarilla mitattuna. Erityinen huomio kiinnitettiin eritehoiseen aktiivisuuteen käytettyyn aikaan sekä terveysliikuntasuosituksen toteutumiseen kestävyysliikunnan osalta.

Pauliina Husu, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Kari Tokola, Heli Valkeinen, Tomi Mäki-Opas, Tommi Vasankari

Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä

Runsas istuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja.

Tommi Vasankari

Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus- tavoitteena vähemmän istumista ja enemmän liikuntaa

Suomalaisten koululaisten liikkumattomuuden voidaan katsoa uhkaavan koululaisten terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Tuija Tammelin, Annaleena Aira, Janne Kulmala, Jouni Kallio, Marko Kantomaa, Maarit Valtonen

Liikunta kroonisten sairauksien hoidossa

Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä.

Urho Kujala