Sittenkin kahden pysähdyksen kirurgiaa?

LT Jaana Vironen ja dosentti Ilkka Kunnamo kirjoittavat artikkelissaan Lääkärilehdessä 36/2014 (1), että yhden käynnin kirurginen toiminta (one-stop surgery) yleistyy maailmalla kustannustehokkuutensa takia. Mallissa potilas arvioidaan ja hoidetaan päiväkirurgisesti ilman edeltäviä poliklinikkakäyntejä. Artikkelin pohjana olleessa tutkimuksessa selvitettiin päiväkirurgisen toiminnan soveltuvuutta nivustyräpotilaille.

Seppo Miilunpalo

Potilasinformaatio vaikuttaa potilaan uskomuksiin pallolaajennuksen hyödyistä

Lääkehoito on vakaan sepelvaltimotaudin perushoito. Pallolaajennusta tai ohitusleikkausta tarvitaan lähinnä hankalien oireiden hoitoon, koska revaskularisaatiosta on harvoin ennusteellista hyötyä tässä potilasryhmässä. Monet potilaat haluavat kuitenkin uskoa, että todetun sepelvaltimoahtauman pallolaajennus vähentää aina sydäninfarktin ja kuoleman vaaraa. Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että hoitavan lääkärin antama asiallinen informaatio vähentää turhien uskomuksiin perustuvien hoitojen käyttöä.

Juhani Airaksinen

Von Willebrand -potilaan vuotoriskin arviointi on tärkeää

Von Willebrandin tauti on yleisin perinnöllinen vuototautimme. Sitä sairastaa hyvin heterogeeninen ryhmä henkilöitä, joiden vuotoalttius ei ole aina pääteltävissä verikokein. Verenvuototaipumuksen arviointi yksinkertaisen riskitaulukon mukaan on viisasta ja myös näyttöön perustuvaa. Se helpottaa esimerkiksi toimenpiteisiin valmistautumista.

Marko Vesanen

Teollisuusyhteistyö vaikuttaa tutkimusasetelmiin

Teollisuuden kanssa läheisessä yhteistyössä tehdyissä tutkimuksissa ensisijainen päätetapahtuma on usein epäsuora, kuten laboratorio- tai radiologisen tutkimuksen tulos, sen sijaan että olisi käytetty jotakin kliinistä päätetapahtumaa. Lisäksi tutkimusten heikkoudet jätetään artikkelien pohdinnoissa usein käsittelemättä.

Pertti Saloheimo

Liikaa tietoa lääkehoidon haittavaikutuksista

Tietoa lääkkeiden haittavaikutuksista tarjotaan liikaa, tieto on epäjohdonmukaista ja usein heikosti esitettyä. Oireista suurin osa on arkipäiväisiä pikkuoireita vailla todellista merkitystä lääkehoidon kannalta.

Katariina Korkeila

Unen pituus keski-iässä vaikuttaa kognitioon vanhana

Liian vähäisen nukkumisen ja toisaalta hyvin pitkien yöunien tiedetään olevan yhteydessä mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Huonoon unenlaatuun keski-iässä liittyy myös kognition heikkeneminen. Vähemmän on tutkittu unen pituuden vaikutuksista kognitioon.

Kaisu Pitkälä

Munuaissyövän hoito ja ennuste

Munuaissyövän ensisijainen hoito on kasvaimen poisto, myös silloin kun tauti on levinnyt. Pienen paikallisen kasvaimen hoidossa voidaan käyttää toimenpideradiologisia tekniikoita, mikäli kirurgiaan liittyy liikaa riskejä.

Kaisa Sunela, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen

Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön määrittävät piirteet ovat mielialaoireet ja jaksoittaisuus. Usein sairastumista edeltää stressaava tapahtuma. Jatkuva ärtyneisyys ei ennusta kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamista.

Outi Mantere, Susanna Pajakko

Olkanivelen luksaation akuutti- ja jälkihoito

Olkanivelen sijoiltaanmenon tunnistaminen ja akuutti- sekä jatkohoito kuuluvat joka lääkärin taitoihin.

Jarkko Pajarinen, Ville Äärimaa

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa

Tutkimuksia psykiatristen hoitosuositusten toteutumisesta ja vaikuttavuudesta on julkaistu vähän. Vaikutukset potilaiden hoitotuloksiin ja hoitotahojen toimintaan ovat tutkimusten mukaan olleet pääosin korkeintaan kohtalaisia ja lyhytkestoisia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko hoidon laatua kohentaa henkilöstölle tiedottamalla ja sitä kannustamalla. Lisäksi selvitettiin, missä määrin skitsofrenian hoidon laatukriteerit täyttyvät kaikilla skitsofreniaa sairastavien ryhmässä sekä yksittäisten, jopa kaikkein vaikeimmin sairaiden potilaiden kohdalla.

Heli Tuppurainen, Päivi Kivistö, Eila Repo-Tiihonen, Jari Tiihonen