Sosiaalinen media vilkastuttaa tieteellistä keskustelua

Facebook oli viime vuonna kuudenneksi yleisin väylä, jonka kautta lukijat päätyivät New England Journal of Medicinen (NEJM) verkkosivuille. Seuraavaksi yleisin ohjautumisreitti oli Twitter (1). NEJM:n Facebook-sivulla on noin miljoona tykkääjää, ja Twitterissä lehdellä on lähes 200 000 seuraajaa. Vuoden 2012 joulukuun jälkeen kumpienkin määrä on kolminkertaistunut. Vuoden 2013 alkupuoliskon aikana kymmenen merkittävintä tieteellistä ja lääketieteellistä lehteä sai päivittäin lähes sata uutta Facebook-tykkääjää ja Twitter-seuraajaa (2).

Pertti Saloheimo

Mobiilipotilas on jo täällä

Älypuhelinten ja muun mobiilin teknologian hyödyntäminen terveydenhuollossa on kirjattu tulevaisuusvisioihin kaikkialla. Tekniikka ja toiveet ovat valmiina, mutta siitä suuren kuvan piirtäminen vasta alkaa.

Jaana Ahlblad

Kanta-arkiston hyödyt lisääntyvät liittyjien myötä

Itä-Savossa potilaiden tiedot on oman potilastietojärjestelmän ohella tallennettu valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon viime marraskuusta alkaen, ensimmäisenä Suomessa. Kun tämä laajenee kaikkiin terveydenhuollon toimintayksiköihin, päästään hyödyntämään muualla tehtyjä kirjauksia ja tutkimuksia. Kesäkaupunki Savonlinnassa tämä on merkittävää muualta tulleiden lomanviettäjien tarvitessa terveydenhuollon apua.

Anne Seppänen

”Että lapsi kasvaisi onnelliseksi”

Paljon lapsiperheitä ja niukasti rahaa - siinä yhtälö, jonka voisi kuvitella tuottavan kurjan tuloksen. Vantaalla pyritään siihen, että niin ei tapahdu, ei ainakaan lasten kehityshäiriöiden hoidossa.

Jaana Ahlblad

HUS:n lääkärien sivutoimet yleisiä, mutta tuntimäärät pieniä

HUS aikoo ottaa lääkäriensä sivutoimiluvat tarkempaan harkintaan. Lääkäriliiton kyselyssä lääkärit näkevät sivutoimista koituvan usein hyötyä myös virkatyönantajalle.

Ulla Järvi

Mitä nuorten niskoille pitäisi tehdä?

Fysiatrian erikoislääkärin Minna Ståhlin väitöstutkimuksen mukaan lasten ja nuorten niskakipu on kasvava terveysongelma, eikä liikunnan harrastaminen ehkäise sitä. Mitä nuorten niskoille pitäisi tehdä?

Miia Soininen

Eduskunta ratkaisee alkoholin kulutuksen

Professori Matti Hillbom nosti pöydälle merkittävän koko kansakuntamme hyvinvointia koskevan alkoholipoliittisen asian näkökulma-palstan kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 15/2014 (s. 1126-7).

Martti Vastamäki

Ihmismieli torjuu ilmastokatastrofin merkit

Arkipäivän ongelmatilanteissa on helppo turvautua mielen torjuntamekanismeihin, ja sama näyttää pätevän myös ilmastonmuutoksen käsittelyyn. Meillä on erittäin suuri houkutus siirtää syrjään kaikki se häiritsevä, joka ei - vielä - aiheuta konkreettista haittaa.

Ilpo Lahti

Kognitiivinen terapia auttaa lääkityksestä kieltäytyviä psykoosipotilaita

Skitsofreniaryhmän psykoosien hoidon kulmakivenä pidetään antipsykoottista lääkitystä. Lääkkeiden sivuvaikutusten ja ideologisten syiden takia huomattava osa potilaista kuitenkin kieltäytyy lääkityksestä tai keskeyttää sen. Brittiläinen työryhmä selvitti, voidaanko lääkkeistä kieltäytyvien potilaiden vaikeita psykoottisia oireita lievittää kognitiivisella psykoterapialla.

Tero Taiminen

Magneettikuvaustekniikasta apua kohdun myooman ja sarkooman erotusdiagnostiikkaan

Kohdun sarkooma on harvinainen verrattuna kohdun myoomiin, joita diagnostiikan herkkyydestä riippuen tavataan lähes 75 %:lla naisista. Sen diagnoosin viivästyminen tai väärä hoito ovat kuitenkin potilaalle katastrofi. Myoomien uusien, vähän invasiivisten hoitojen, kuten embolisaation, laparoskooppisen tai ultraäänellä tehdyn murskauksen ja GnRH- ja progesteronireseptoriagonistihoidon, lisääntyvä suosio korostaa tarvetta oikeaan diagnoosiin, koska näissä hoidoissa lähtöolettamana on kohdun muutoksen hyvänlaatuisuus. Toistaiseksi myooman ja sarkooman preoperatiivinen erotusdiagnoosi on ollut hyvin epätarkka.

Pertti Kirkinen