77890 osumaa

Voiko antimikrobilääke laukaista rytmihäiriön?

Sotaveteraanien hengitystieinfektioiden tavanomaiseen hoitoon atsitromysiinillä (5 päivää, n = 595 000) tai levofloksasiinilla (10 päivää, n = 201 800) liittyi havainnoivassa tutkimuksessa suurentunut kuoleman vaara ja vakavien rytmihäiriöiden riski verrattuna amoksisilliinihoitoon (n = 979 000). Kokonaiskuolleisuus oli viiden hoitopäivän kohdalla lääkemääräyksen toimittamisesta suurempi (riskisuhde 1,48, 95 % LV 1,05-2,09) ja vakavien rytmihäiriöiden esiintyminen yleisempää (riskisuhde 1,77, 95 % LV 1,20-2,62) atsitromysiinillä hoidetuilla kuin amoksisilliinillä hoidetuilla. Riskin ero antimikrobilääkkeiden välillä oli kuitenkin pieni; miljoonaa toimitettua reseptiä kohti 5 hoitopäivän aikainen kuolleisuus oli amoksisilliinillä 154, atsitromysiinillä 228 ja levofloksasiinilla 384 tapausta. Tutkijat totesivat havainnoivaan tutkimukseensa liittyneen useita sekoittavia tekijöitä, jotka heikensivät johtopäätöksien luotettavuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD-lääkitys lisääntyi Ruotsissa

Ruotsin lääkeviranomainen (Läkemedelsverket) julkaisi ADHD:n lääkehoidosta vuosiraportin, jossa tilannetta tarkastellaan noin 10 vuoden aikajaksolla. Eniten käytetty lääke on metyylifenidaatti; käytössä on myös atomeksetiini ja erityisluvalla potilaan hoitoon voi saada amfetamiinia ja deksamfetamiinia. Vuosina 2006-2013 ADHD-lääkkeitä saaneiden lukumäärä on kasvanut 15 000:sta runsaaseen 74 500:aan eli noin viisinkertaistunut. Vuonna 2013 iältään 10-19-vuotiaista pojista 3,9 % ja tytöistä 1,7 % sai metyylifenidaattia. Yli 20-vuotiaista miehistä 0,5 % ja naisista 0,4 % käytti metyylifenidaattia. Nopeinta lisäys on ollut uusien lääkkeenkäyttäjien ryhmässä. ADHD-lääkemyrkytyksistä tehtyjen tiedustelujen määrä myrkytyskeskuksessa kuusinkertaistui vuosina 2005-2013. Lääke- ja sosiaaliviranomaiset jatkavat tilanteen seurantaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

in memoriam: Seppo Tapio Kirjavainen
16.7.1933-30.1.2014

Ylilääkäri, LKT Seppo Kirjavainen menehtyi 80-vuotiaana 30.1.2014 Hämeenlinnassa yllättävän sairastumisen jälkeen. Seppo oli syntynyt luovutetulla alueella Laatokan Karjalassa Suistamon pitäjässä, jossa molemmat vanhemmat toimivat kansakoulunopettajina. Karjalaisuus leimasi Seppoa henkisesti ja myös ulkoiselta olemukseltaan. Äidin puolelta perinteet olivat ortodoksisessa kirkossa. Sotien jälkeen oli edessä muutto rajan pintaan Parikkalaan, jossa Seppo kirjoitti ylioppilaaksi Parikkalan yhteiskoulussa 1952. Sen jälkeen oli tavoitteena valmistuminen johonkin hyödylliseen palveluammattiin. Loppumetreillä lääkärinura vei voiton. Opinnot Helsingin yliopistossa, harjoitteluaika sen lääketieteellisen tiedekunnan teoreettisissa laitoksissa ja Helsingin yleisen sairaalan klinikoilla johtivat valmistumiseen lääkäriksi 1960.

Seppo Koskenranta, Rolf Nordman, Olavi Kauranen

Lääkärien kulttuuriseuran matka Toscanaan ja Umbriaan 14. - 20.9.2014

Italian kulttuurin kehto ja sydän on Keski-Italiassa. Pisan kentällä on vastassa edellisiltä matkoilta monelle tuttu matkaoppaamme Ursula Saarikoski Satriano, joka jälleen kerran opastaa meitä asiantuntemuksella Toscanassa ja Umbriassa ja vie meidät vieraiksi ystäviensä oliivi- ja viinitilalle. Pisan kuuluisa kalteva torni valkoisesta marmorista rakennettuine Tuomiokirkkoineen ja Kastekappeleineen vihreällä "Ihmeiden niityllä" on loistava alku herkullisine lounaineen kiehtovalle kulttuurimatkalle.

Monipuolista asiaa vanhenemisesta

Väestö vanhenee vauhdilla ja tiedon tarve vanhenemiseen liittyvistä ongelmista lisääntyy. Vanhusten toimintakyvyn ja elinolosuhteiden muutosten tunteminen on tärkeää niin päättäjille kuin vanhoja ihmisiä hoitaville. Gerontologia-kirjan kolmas painos on onnistunut kokonaisuus. Ulkoasu houkuttelee lukemaan ja sisältö antaa laajan kuvan vanhenemisen sosiaalisista, psykologista ja biologisista näkökulmista.

Matti Viitanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030