78294 osumaa

Seritinibi lisälääkkeeksi keuhkosyöpään

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi proteiinikinaasin estäjän seritinibin (Zykadia/LDK378, Novartis) ei-pienisoluiseen keuhkosyöpään, jota on jo hoidettu kritsotinibilla (Xalkori, Pfizer). Kasvaimen on oltava positiivinen anaplastisen lymfoomakinaasin (ALK) suhteen. Ei-pienisoluisten osuus keuhkosyövissä on arviolta 85 % ja ALK-positiivisia näistä on 2-7 %. Yli 163 potilaan aineistossa hoito seritinibilla pienensi tapauksista noin puolella tuumorin kokoa. Lääke arvioitiin tärkeäksi läpimurroksi ja myyntilupahakemus käsiteltiin kiireellisenä. Valmiste on myös Euroopan lääkeviraston käsiteltävänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO huolestui uusien antimikrobien puutteesta

Uusien antimikrobien kehitystyö on hidastunut, infektioita aiheuttavien yleisten mikrobien vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt, tulehdukset ovat kasvava uhka potilaiden terveydelle, ja hyvin tavanomaiset ja jopa varsin arkipäiväiset lievinä pidetyt infektiot voivat pian olla syy mittaviin kuolemantapauksiin. Näin varoitti WHO tuoreessa raportissaan, jossa painotetaan innovatiivisen tutkimuksen ja lääkekehittelyn välttämättömyyttä. Uusilla antimikrobeilla on pystyttävä nujertamaan vastustuskykyisiksi tulleet taudinaiheuttajat. WHO seuraa maailmanlaajuisesti antibioottiresistenssiä yleisimmissä ja vakavimmissa tulehdussairauksissa, kuten sepsiksessä, ripulissa, keuhkokuumeessa, virtsatieinfektioissa ja tippurissa. Antimikrobien resistenssi on lisääntynyt erityisesti Klebsiella pneumoniaa, kolibakteeria ja gonokokkia vastaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Protonipumpun estäjien haitat oikeuskäsittelyyn

Kuluttajasuojajärjestö (Public Citizen) Yhdysvalloissa haastaa oikeuteen lääkeviranomaisen ja lääkevalmistajat riittävien varoitustekstien laiminlyömisestä mahahappolääkkeissä, joita ryhmänä kutsutaan protonipumpun estäjiksi. Vaikuttaviin aineisiin kuuluvat mm. omepratsoli, lansopratsoli, esomepratsoli, pantopratsoli ja rabepratsoli. Public Citizenin mukaan lääkkeet voivat lisätä käyttäjällä vaaraa reisiluunmurtumiin, hengenvaarallisiin sydämen rytmihäiriöihin ja sairastumista Clostridium difficilen aiheuttamaan infektioon. Refluksitaudissa lääkkeiden väitetään johtavan rebound-vaikutuksena haponerityksen lisääntymiseen ja sen seurauksena jatkuvaan lääkkeen käytön tarpeeseen. Valmisteyhteenvedot eivät ohjeista lääkkeiden käyttäjiä haitoista riittävästi. Lääkeviranomainen ja lääkkeenvalmistajat eivät kommentoi väitteitä käynnistyvän oikeuskäsittelyn vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat