78113 osumaa

Clostridium difficile -infektiot ja niiden hoito

Perinteisesti Clostridium difficile -infektioita on hoidettu joko metronidatsolilla tai vankomysiinillä. Nämä molemmat ovat antibiootteja, jotka vaikuttavat myös suoliston normaalin bakteerikantaan altistaen ripulin uusiutumiselle. Osittain tästä johtuen Clostridium difficile -infektio uusiutuu 15-35 %:lla niistä, joilla on ollut yksi edeltävä suoliston tulehdus ja 33-65 %:lla, joilla on ollut kaksi tai useampaa tulehdusta. Viime vuosina Clostridium difficile -infektion luonne on muuttunut, taudin ilmaantuvuus, vakavien tapausten osuus ja kuolleisuus ovat lisääntyneet.

Eero Mattila

Fysioterapia suositeltavaa olkapään degeneratiivisessa kiertäjäkalvosinrepeämässä

Arviolta yli puolella yli 60-vuotiaista on jonkunasteinen kiertäjäkalvosimen repeämä. Lisääntyneistä leikkausmääristä huolimatta leikkaushoitoa puoltavaa tutkimusnäyttöä ei ole olemassa, ja vertailevia tutkimuksia eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta jännerappeuman pohjalta syntyneissä kiertäjäkalvosimen repeämissä ei ole aikaisemmin tehty.

Juha Kukkonen

Hypertyreoosilääkkeillä epäillään olevan yhteys epämuodostumiin

Tanskalaisen rekisteritutkimuksen mukaan kilpirauhasen liikatoiminnan hillitsemiseen tarkoitettujen propyylitiourasiilin ja metimatsolin käyttöön varhaisraskauden aikana liittyy vastasyntyneen suurentunut epämuodostumien riski, 50-75 % suurempi kuin lääkkeille altistumattomilla. Kasvojen, kaulan ja virtsateiden epämuodostumat olivat yleisimpiä propyylitiourasiilille altistuneilla vastasyntyneillä (n = 564), metimatsolille altistuneilla (n = 1 097) esiintyi eniten vatsanpeitteiden, ihon, ruoansulatuskanavan, silmien, virtsa- ja hengitysteiden sekä verisuoniston epämuodostumia. Vertailuaineistossa oli 811 730 vuosina 1996-2008 syntynyttä, joiden äidit eivät olleet koskaan käyttäneet kilpirauhassairauksien lääkkeitä. Kumpikin lääke on ollut käytössä yli 50 vuotta, mutta harvinaisia epämuodostumia on löytynyt vasta nyt, kun mittavat potilasaineistot on saatu tutkimuksiin. Tutkijat pitävät propyylitiourasiilia ensisijaisena vaihtoehtona, jos kilpirauhasen liikatoimintaa on välttämätöntä hoitaa raskauden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Helsingin julistus päivitettiin, mutta erimielisyydet jatkuvat

Maailman lääkäriliiton WMA:n Helsingin julistuksesta on julkaistu 7. versio, mutta erimielisyydet sen sisällöstä jatkuvat. Ihmiseen kohdistuvien kliinisten lääketutkimuksien eettisiä periaatteita koskevan julistuksen päivitys saa kiitosta mm. laajasta lausuntokierroksesta, sisällön selkeämmästä jaottelusta sekä ohjeista tutkittaville aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. Julistus myös korostaa sekä myönteisten että kielteisten tutkimustulosten julkaisemista. Kriitikot katsovat suositukset tutkittavan tutkimukseen antamasta suostumuksesta puutteellisiksi. Päivitys ei myöskään kata biologisten näytteiden säilyttämistä, eikä tutkimuksia kehittyvissä maissa käsitellä riittävästi. Lumeen käytön tiukka rajaaminen vertailevissa lääketutkimuksissa on edelleen kritiikin kohde. Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA ei sen vuoksi ole sisällyttänyt julistusta säännöksiinsä, vaikka arviolta 80 % uusista innovatiivisista lääkkeistä tutkitaan ja kehitetään ensisijaisesti Yhdysvalloissa. JAMA on julkaissut verkkosivuillaan päivitetyn julistuksen ja kaksi analyyttistä artikkelia sen sisällöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Influenssarokotus saattaa suojata sydäntapahtumilta

Kuuden tutkimuksen meta-analyysissä influenssarokotus näytti suojaavan haitallisilta sydäntapahtumilta erityisesti, jos potilaalla oli sydänsairaus tai niiden riskitekijöitä. Aineistossa oli 6 700 iältään keskimäärin 67-vuotiasta henkilöä, joista 36 %:lla oli sydänsairauksia. 7,9 kuukauden kestoisessa seurannassa rokotetuista 2,9 %:lla ja rokottamattomista 4,7 %:lla ilmeni sydäntapahtumia (riskisuhde 0,64; 95 %:n LV 0,48-0,86, p = 0,003). Suojavaikutus oli selvin niillä, joiden tautihistoriassa oli aktiivinen sepelvaltimotauti. Influenssa on valtimoperäisten tromboottisten tapahtumien riskitekijä. Useat tekijät, kuten haittatapahtumien pieni määrä ja puutteet satunnaistamisessa, heikensivät tuloksien luotettavuutta. Tutkijat olettavat rokotuksen vähentävän ateroskleroosiin liittyvien plakkien repeämiä, mutta kaipaavat lisää tutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat