Geenihoitojen kehittäminen on tämän päivän lääketiedettä

Geenihoidoilla on suoritettu lähes 2 000 kliinistä hoitokoetta, niistä 10 % sydän- ja verisuonitautien alalla (1). Kuolemantapauksia ja haittavaikutuksia on ollut vähän suhteessa hoidettujen potilaiden määrään, ja hoitojen ajatellaan olevan turvallisia (1,2). Yhden geenivirheen aiheuttamissa sairauksissa geenihoidon tulokset ovat osin olleet käänteentekeviä - täydellisiä toipumisiakin on saavutettu. Esimerkiksi perinnöllistä immuunipuutossairautta sairastavista yhdeksästä pojasta kahdeksan parani kokonaan tai osittain geenihoidon ansiosta yhdeksän vuoden seurannassa; yksi pojista kuoli todennäköisesti hoidon seurauksena kehittyneeseen leukemiaan (3).

Markku Lähteenvuo, Seppo Ylä-Herttuala

Valmiina päivystykseen

Yksi päivystää suklaan voimalla, toinen torkkuu tilaisuuden tullen. Yövuoroon kannattaa valmistautua jo edellisenä päivänä.

Miia Soininen

Espoo uusii terveyspalvelut ulkoistamisen avulla

Ulkoista, kopioi, opi nopeasti. Suunnilleen tällä taktiikalla Espoo uudistaa terveyspalvelujaan.

Miia Soininen

Kuolintodistuslomakkeet osaksi potilastietojärjestelmää

Ensi tammikuun alussa käyttöön otettavia uusia kuolintodistuslomakkeita on uudistettu eurooppalaisen kuolinsyiden tilastointikäytännön mukaisesti. Ohjeistusta on parannettu sekä yhteystiedot ja vastuuviranomainen on päivitetty, THL:sta kerrotaan.

Ulla Toikkanen

Potilas irti reseptivuoresta

Monisairaan potilaan hoidolleen asettama tavoite voi olla päästä joka aamu postilaatikolle. Kehittäjälääkärit kehottavat miettimään, kunnioitetaanko näitä potilaan omia tavoitteita.

Ulla Järvi

Kunnille rahaa sairauksien mukaan

Sairastavuudesta on tulossa entistä tärkeämpi kriteeri siinä, miten paljon kunnat saavat valtionosuuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Miia Soininen

Peli poikki aivotärähdysepäilystä

- Jo epäilykin aivotärähdyksestä edellyttää, että urheilija siirretään sivuun ja suoritus keskeytetään, painottaa tutkijalääkäri Teemu Luoto TAYS:sta.

Ulla Järvi

”Himasen raportti kertaa tuttuja asioita”

Terveydenhuollon näkökulmasta Pekka Himasen ja Manuel Castellsin johtaman tutkimusryhmän raportissa ei ole oikeastaan mitään uutta, arvioi THL:n tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä. Paljon keskustelua herättänyt "Kestävän kasvun malli. Globaali näkökulma" käsittelee terveydenhuoltoa vähemmän kuin samojen kirjoittajien aiempi väliraportti "Sininen kirja".

Suvi Sariola

Voi halutaan osoittaa sydämelle haitalliseksi

Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2351-7) julkaistussa voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä selvittäneessä dosentti Voutilaisen ym. alkuperäistutkimuksessa todetaan, että runsas voin käyttö (keskimäärin 73 g/pv) oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon heti alkuun, että ravitsemuksessa kohtuus aina kannattaa, olipa kysymyksessä luontainen voi, luontaiset ravintoöljyt tai sitten ja erityisesti (1) margariini.

Kari Salminen

Kirjoittajat vastaavat: Väärän puun haukuntaa

Kiitämme professori Kari Salmista kiinnostuksesta tutkimusartikkeliamme kohtaan. Havainnoiva väestöpohjainen seurantatutkimuksemme osoittaa runsaan voin käytön olevan yhteydessä kohonneeseen sydäninfarktin riskiin. Yleinen epidemiologisen tutkimuksen asetelma mahdollistaa yhteyksien havaitsemisen, vaikka ei todistakaan kausaalisuutta. Käytämme artikkelissamme termiä "yhteys" tarkoituksella, niin oman tuloksemme kuin viittaamiemme tulosten osalta. Käyttämässämme aineistossa voin käyttö oli suhteellisen runsasta. Tämä on voinut paljastaa tuloksia, joita ei pienemmillä käyttömäärillä ja variaatiolla voi nähdä.

Sari Voutilainen, Anna Nurmi, Jyrki Virtanen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen