Tieto toimenpiteistä perustui HILMOon

Valveutuneet kollegat Lahdesta ovat ansiokkaasti hoitaneet keratokonuspotilaita sarveiskalvon valokovetushoidolla vuodesta 2007 lähtien ja olleet metodin uranuurtajia Suomessa (SLL 45/2013, s. 2913). Kuten Sarveiskalvon kartiorappeuman valokovetushoito -katsauksessa (SLL 42/2013, s. 2667-72) mainitsemme, tieto tehdyistä toimenpiteistä perustuu Hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO) Cross-linking -toimenpidenumerolla CGG11 ilmoitettuihin toimenpiteisiin. Tällä numerolla HILMO-rekisterissä ei ole ainuttakaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehdyksi ilmoitettua toimenpidettä. Cross-linking -toimenpidenumero CGG11 on lisätty HILMOon vuonna 2009, joten ainakin osa tehdyistä toimenpiteistä olisi päässyt mukaan katsaukseen, jos ne olisi hoitoilmoitusrekisteriin ilmoitettu asianmukaisesti.

Juha Holopainen, Sirpa-Liisa Hovi

Hoitotyön rakenteista kirjaamista kehitettävä yhteistyössä

Hoitotyön kirjaukset ovat keskeinen tietolähde ja pohja useiden ammattiryhmien tekemille ratkaisuille. Käyttöön otetussa rakenteisessa kirjaamisessa potilaan hoidon kannalta oleellinen tieto kuitenkin hukkuu helposti.

Anu Niemi, Arja Kaila, Johanna Bjerregård Madsen, Antti Turunen

Koettua ja uutta kondyloomien hoidosta

Vuonna 2006 hyväksyttiin käyttöön kohdunkaulan syöpää ehkäisemään nelivalenttinen rokote HPV-virustyyppejä 16/18 ja 6/11 vastaan ja vuotta myöhemmin meilläkin nykyään ajankohtainen kaksivalenttinen HPV 16/18-rokote. Der Urologe -lehden katsauksen mukaan ensiksi mainitun rokotteen lisäpotentiaali oli nopeasti urologienkin havaittavissa, koska HPV-tyypit 6 ja 11 aiheuttavat 90 % ulkogenitaalien kondyloomista. Tämä on johtanut siihen, että kansalliset rokotekomissiot ovat alkaneet suositella nelivalenttisen rokotteen käyttöönottoa myös poikien tai ainakin riskiryhmiin kuuluvien miesten rokotuksissa.

Ossi Lindell

Solunsalpaajahoito leikkauksen jälkeen vähentää haimasyöpäpotilaiden kuolleisuutta

Haimasyöpään leikkauksen jälkeen annettava liitännäishoito vähentää kuolleisuutta jopa kolmanneksella. Haimasyöpä on edelleen yksi huonoennusteisimmista syöpäsairauksista, ja sen voittamiseksi tarvittaisiin täysin uusia työkaluja.

Sirkku Jyrkkiö

Kerran päivässä inhaloitava yhdistelmävalmiste tulossa astmaan ja keuhkoahtaumaan

Inhaloitavat lääkkeet on totuttu annostelemaan aamuin ja illoin, mutta myös kerran päivässä otettavia lääkkeitä on tullut markkinoille ja sama mahdollisuus on tulossa myös yhdistelmävalmistetta käyttäville potilaille.

Heikki Ekroos

Uusia lääkkeitä myelooman hoitoon

Myelooma on useimmille parantumaton, pitkäaikainen verisairaus. Nykyhoidoin edetään usein vuosien oireettomaan ajanjaksoon, mikä on huiman lääkekehityksen ja kantasolujen siirtojen ansiota. Vastaanotolla ei kuitenkaan välty potilaiden murheilta, joita aiheuttaa taudin taipumus uusiutua, ja uusista lääkevaihtoehdoista ehditään usein kysellä jo ennen kuin tauti on ehtinyt vielä edes taittua, saati sitten uusiutua. Tässä muutama vastaus uteluihin.

Marko Vesanen

Ravinto ja kolesteroli: käännetään suomalaisten kolesterolitaso taas laskuun

LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen on keskeistä valtimotautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Matti J. Tikkanen, Helena Gylling, Markus Juonala, Petri T. Kovanen

Rekisteritietojen hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Suomessa on lukuisia eri rekisterinpitäjien ylläpitämiä tietorekistereitä, joihin kerätään väestöpohjaisia yksilötason tietoja tilastointia ja hallinnollisia tarkoituksia varten.

Sari Räisänen, Seppo Heinonen, Reijo Sund, Mika Gissler

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983-2009

Raskaudenkeskeytysten määrä on vuodesta 1983 vähentynyt, mutta toistuvien keskeytysten osuus kasvanut. Vuonna 2012 lähes 37 %:lle keskeytyspotilaista oli tehty aiempi raskaudenkeskeytys.

Anna Heino, Mika Gissler

Seulonnassa todettu rintasyöpä ja sen ennuste

Seulonnassa löydettyjen rintasyöpien epäillään ja on havaittukin olevan muita hyväennusteisempiä ja vähemmän aggressiivisia. On epäselvää, selittyykö tämä etu pelkästään kasvaimien biologisilla eroavaisuuksilla ja varhaisemmalla diagnosoimisella vai vaikuttaako diagnosointitapa vielä tuntemattomien tekijöiden välityksellä ennusteeseen. Toistaiseksi diagnosointitapa ei ole vakiinnuttanut paikkaansa yleisesti käytettynä ennustetekijänä.

Tiina Lehtimäki