Uudissuonet ja imusuonet aorttaläpän ahtaumassa

Aorttaläpän ahtauma on väestön ikääntymisen myötä yleistyvä sairaus ja toiseksi yleisin sydänkirurgian aihe länsimaissa. Tauti on pitkään oireeton ja siksi havaitaan yleensä vasta pitkälle edenneenä. Taudin syntyä tai sen etenemistä estävää lääkehoitoa ei ole, ja lääkehoidon mahdolliset kohteet ahtautuneissa läpissä ovat vielä pitkälti epäselviä.

Suvi Syväranta

Antikolinergisten lääkkeiden vaikutus kognitioon

Usea ikääntyneiden yleisesti käyttämä lääke heikentää keskus- ja ääreishermoston toimintaa antikolinergisen ominaisuutensa vuoksi. Näiden lääkkeiden käyttö on aiemmin liitetty mm. muistin heikkenemiseen, huimaukseen, virtsarakon ja suolen toiminnan häiriöihin ja aivojen vajaatoiminnasta johtuvaan sekavuustilaan.

Juho Uusvaara

Rinta-aortan sairauksien endovaskulaarihoito

Stenttigraftihoitoon liittyy selkeästi vähemmän leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita kuin avokirurgiaan. Nykyisin suurin osa laskevan rinta-aortan sairauksista hoidetaan näin. Valitettavasti tämäkään hoito ei ole täysin ongelmaton.

Petri Saari

Uutta tietoa ihon tiivisliitosten säätelystä

Ihon tiivisliitosten toiminnan häiriöillä on merkitystä useiden eri sairaustilojen synnyssä. Epänormaali solunsisäinen kalsiumin säätely vaikuttaa tiivisliitosten muodostumiseen.

Laura Raiko

E-reseptillä toimitetaan jo lähes joka toinen lääkemääräys

Sähköisen lääkemääräyksen käyttö on vauhdittunut vasta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tänä keväänä ja alkukesästä korvatuista lääkemääräyksistä melkein puolet oli annettu e-reseptinä.

Lauri Virta

D-vitamiinista apu lasten toistuviin korvatulehduksiin?

Uusiutuvia välikorvatulehduksia voidaan todennäköisesti ehkäistä korjaamalla puutteellinen D-vitamiinin saanti lapsilla, joilla on matala seerumin D-vitamiinitaso. Satunnaistetussa lumevertailututkimuksessa 116 lapsella oli toistuvia korvatulehduksia ja D-vitamiinitaso noin 26 ng/ml eli alle (Italiassa) suositellun 30 ng/ml. Päivittäinen D-vitamiinilisä (1 000 IU) kuuden kuukauden seurannassa vähensi välikorvatulehduksia enemmän kuin lumehoito (26 vs. 38; p = 0,03) ja ero oli selvä myös komplisoituneiden tulehduksien määrässä (p < 0,001). Lapset olivat keskimäärin 33,4 kuukauden ikäisiä ja 72-84 %:a oli imetetty vähintään kolme kuukautta. Tutkijat kehottavat alustavan tuloksensa perusteella mittaamaan lapsen seerumin D-vitamiinitason, jos välikorvatulehdukset toistuvat ja hoitamaan lasta tarvittaessa D-vitamiinitipoilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Huono statiinien sieto voitettavissa

Jopa kolme neljästä statiineja huonosti sietävästä voi palata ohjatun totuttelun avulla hoitoon ja käyttää statiineja vaivatta vuosia. Kliinisiin selvittelyihin ohjattiin 1 605 statiineista eri haittoja saanutta. Heistä 1 014 palasi lääkkeiden käyttäjäksi, kun statiinia annettiin aluksi vain yksi annos viikossa ja annoksia lisättiin asteittain. Osalle (n = 149) sopi parhaiten jaksoittainen lääkkeiden käyttö. Statiinien käytön lopettaminen huonon sietokyvyn vuoksi aiheutui lihaskivuista (27,5 %), heikotuksesta ja väsymyksestä (15 %), maksan toiminnan muutoksista (11 %), maha-suolikanavan haitoista (11 %) tai nivelkivuista (9 %). Asteittain tai jaksoittain statiinihoidon aloittaneilla todettiin edulliset vaikutukset LDL-kolesterolitasoissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Voiko vankomysiinin annosta pienentää?

Merkittäviä eroja hoitotuloksissa ei havaittu, kun yhdysvaltalaisessa sairaalassa hoidettiin Clostridium difficilen aiheuttamia infektioita joko vankomysiinin pienellä annoksella (125 mg x 4, n = 197) tai suurella annoksella (250-500 mg x 4, n = 103). Vertailussa tarkasteltiin mm. sairaalahoitojen pituutta, tarvetta uusiin sairaalahoitoihin, mikä oli potilaan tila kuuden hoitopäivän kohdalla ja kotiuttamisvaiheessa sekä mikä oli potilaiden kuolleisuus sairaalassaoloaikana. Pienempien lääkeannoksien etuina pidettiin halvempia hoitokustannuksia ja todennäköisesti vähenevää lääkeresistenssin vaaraa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikrobilääkkeiden käyttäjien odottamattomia haittoja

Yhdysvaltojen FDA:n haittavaikutusrekisteristä on tarkasteltu ilmoituksia harvinaisista uusien mikrobilääkkeiden käyttäjillä ilmenneistä haittatapahtumista, jollaisia ei ollut todettu myyntilupahakemukseen liitetyissä kliinisissä tutkimuksissa vaan vasta myöhemmin lääkkeiden tavanomaisessa kliinisessä käytössä. Syy-seuraussuhde näissä tapahtumissa on kuitenkin toistaiseksi epäselvä, ja alustavien havaintojen varmentamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin haitat liitetään valmisteyhteenvetoihin. Doripeneemin käyttäjillä on ollut maksan toiminnan häiriöitä ja ihon värjäytymistä. Darunaviirin käytön yhteydessä on havaittu ennenaikaisia synnytyksiä, synnynnäisiä epämuodostumia, sydänlihaksen hypertrofiaa ja akuutteja sepelvaltimo-oireyhtymiä. Raltegraviiria käytettäessä on todettu äkillisiä vastasyntyneiden kuolemia ja synnynnäisiä sydämen läppävikoja. Bosepreviiriin käyttäjillä on ilmennyt painon laskua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Alzheimerin taudin hoitoon etsitään uutta

Yhdysvaltojen kansallinen terveyslaitos NIH panostaa 45 miljoonaa dollaria Alzheimerin taudin uusiin innovatiivisiin hoitotutkimuksiin. Tutkimuksilla etsitään taudin etenemistä ehkäiseviä keinoja ja jo puhjenneen sairauden pysäyttämiseen ja parantamiseen tähtääviä hoitoja. Aivojen amyloidiplakkien eliminoimisessa testataan mm. gantenerumabia ja solanetsumabia. Aivojen normaalin steroidin allopregnanolonin tehoa tutkitaan alkavan ja lievän taudin hoidossa. Preventiotutkimuksessa keskitytään selvittelemään mm. lääkehoitojen tehoa henkilöillä, jotka ovat vielä terveitä mutta joilla on merkittävä geneettinen riski sairastua Alzheimerin tautiin. Tuloksia tutkimuksista odotetaan runsaan kymmenen vuoden kuluttua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä