3902 osumaa

Vilkaisu: Insestin muisto seuraa läpi elämän

Peitenimi Inkeri Iisalo kertoo lapsuudestaan, jolloin joutui isänsä sukupuolisen hyväksikäytön kohteeksi. Ensimmäiset kokemukset insestistä Inkeri sai jo alle kouluikäisenä ja hyväksikäyttö jatkui pitkälle teini-ikään asti. Inkerin elämä on muutenkin ollut kamppailun ja vaikeuksien sävyttämää alkaen syntymisestä pienenä keskoskaksosena ja joten kuten selviytymisestä läpi väkivaltaisen lapsuuden ja oman epäonnistuneen avioliiton. Lopuksi Inkeri toteaa olevansa kuin saviruukku, joka on välillä lyöty palasiksi, mutta kuitenkin jälleen on koottu ja liimattu kokonaiseksi.

Luovuuden merkitys työn paineissa

Lähes parikymmenvuotisen työrupeaman aikana Afganistanissa olen käynyt läpi monenlaisia hankalia vaiheita: neljä väkivaltaista lähtöä kesken hedelmällistä ja innostavaa työtä. Silloin tuntui vaikealta ikään kuin jättää kansalliset ystävät ja avun tarvitsijat oman onnensa nojaan. Elin myös vuosia sodan keskellä Kabulissa, ensin Neuvostoliiton miehityksen aikana, jolloin saimme pelätä maaseudulta lentäviä summittaisia ohjuksia. Miehittäjät poistuivat maasta helmikuussa 1989. Kolme vuotta myöhemmin Neuvostoliiton voittajat alkoivat taistella vallasta keskenään pääkaupungissa. Sodan keskellä kuitenkin työ jatkui, silloin minun osaltani Kabulin äiti-lapsiohjelmassa (Mother and Child Health, MCH) tai pahimpina sotaviikkoina auttamassa lähistöllä sijaitsevassa Kansainvälisen Punaisen Ristin sotasairaalassa. Myöhemmin elin yksinäisiä viikkoja ja kuukausiakin Keski-Afganistanin vuoristossa ainoana ulkomaalaisena, viimeisen kahden vuoden rupeaman aikana kyllä kansainvälisessä työyhteisössä, mutta tässäkin tavallaan helpommassa vaiheessa riitti paineita: ympärillä tungeksivia lähimmäisiä kylissä tai klinikalla, ylivoimaisia medisiinisiä haasteita, joista yritin suoriutua parhaani mukaan ainoana työvälineenä usein minä itse.

Leena Kaartinen

Uusi glaukoomateos kliinikoille

Suomessa on yli 62 000 potilasta, joilla on oikeus Kela-korvauksiin sairastamansa glaukooman takia, ja heidän määränsä ennustetaan lisääntyvän. Julkisen sektorin säästöjen takia glaukoomapotilaiden diagnostiikka, hoito ja jatkuva seuranta on siirtynyt käytännössä yksityisen avosektorin vastuulle. Sairaalat suorittavat näille potilaille leikkaus- ym. toimenpiteet. Työnjako on lisännyt merkittävästi yksityisen silmätautien erikoislääkärin vastuuta glaukoomapotilaiden tutkimuksessa ja hoidossa.

Ahti Tarkkanen

Käytännön tietoa opetustilanteisiin

Lääkäriltä vaadittava tietomäärä kasvaa noin 14 %:n vuosivauhdilla. Tietotulvasta pitäisi pyrkiä löytämään keskeiset tärkeät asiat ja muistaa ne pitempäänkin. Etäisyyttä pyritään saamaan ns. sienimalliin, jossa opiskelijat imevät kaiken mahdollisen tarjottavan tiedon ja tentissä puristettaessa antavat sen määrän takaisin, mikä ei ole jo matkalla haihtunut. Jotta oppiminen olisi tehokasta, on tärkeää kehittää oppimistaitoja. Tavoitteena on elinikäinen oppiminen. Miten siis lääketieteen opettajat voivat tukea opiskelijaa?

Hilpi Rautelin

Kuolemaan hoitaminen kotisairaalassa

Kuolevien hoito on usein tärkeä osa kotisairaalatyötä. Kuolevan perusoikeutena pidetään mahdollisuutta valita oma kotinsa kuoleman tapahtumapaikaksi silloin kun sisäiset valintamahdollisuudet ovat katoamassa ja kuolemaan on suostuttava. Mielikuvat pehmeästä lähdöstä rakentuvat monilla luontaisesti kodista, omasta vuoteesta ja merkittävistä ihmisistä ympärillä. Hoitohenkilöstölle työ kuolevan kotona asettaa omat vaatimuksensa.

Gustaf Molander

Genomiprojektin kuvaus

Kun Human Genome Project kevättalvella 2001 julisti tulleensa tavoitteeseensa eli tuottaneensa lähes valmiin luonnoksen ihmisgenomin tekstistä, oli ilmoituksella mahtava uutisarvo. Tiedotusvälineet pohdiskelivat mitä sovelluksia tämä tieto poikisi, mitä hyvää ja pahaa se aiheuttaisi. Ihmeteltiin, että ihmisen geenimäärä ei lopulta ollutkaan kuin pari-kolme kertaa niin suuri kuin laakamadolla tai banaanikärpäsellä. Kilpajuoksu Human Genome -projektin eli julkisrahoitteisen kansainvälisen yhteistyökonsortion ja toisaalta yksityisen Celera Genomics -yrityksen välillä genomiprojektin loppumetreillä nosti esiin keskustelua siitä, kuka saadun geenitiedon omisti ja miten tuo tieto voitaisiin muuttaa rahaksi vaikkapa patentoinnin avulla. Kumpikin taho katsoi saaneensa ihmisgenomin suurin piirtein läpiluetuksi samoihin aikoihin. Tiedelehti Nature julkaisi kansainvälisen genomiprojektin tuloksen samaan aikaan kuin Celeran tulos julkaistiin Science-lehdessä.

Helena Kääriäinen

Uudistunut maksapatologian perusteos

Minulla on ollut ilo ja kunnia arvostella maksapatologian keskeisen oppikirjan 2. ja 3. painokset, nyt edessäni on kirjan 4. painos. Kaikki ovat ilmestyneet seitsemän vuoden välein, ja ehkä tähänkin pätee sanonta, että asiat muuttuvat 7 vuoden välein. Yleensä sanotaan, ettei minkään oppikirjan peräkkäisiä painoksia kannata ostaa, sillä muutokset ovat niin vähäisiä. Tämä ei koske nyt arvosteltavana olevaa maksapatologian raamattua, sillä 4. painos on ikään kuin eri kirja verrattuna edelliseen painokseen. Kirja on 33 kirjoittajan yhteinen hanke, joka jakautuu 18 osaan ja on sivumäärältään 165 sivua pidempi kuin edellinen, vuonna 1994 ilmestynyt 3. painos.

Judit Mäkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030