3902 osumaa

"Ei" on aina perusteltava

Kahdenkin päivälehden yleisönosastoissa oli jokin aika sitten aborttipotilaan omalla nimellään julkaisema tarina siitä, miten abortista aiheutuva verenvuoto vei hänet terveyskeskuslääkärille, joka ehdotti seurantaa ja myöhemmin sairaalaan, jossa niinikään päädyttiin seurantaan. Sairaalaan potilas pääsi vihdoin kovan riitelyn ja itkemisen jälkeen, kun veristä vuotoa oli jatkunut viikon. Erikoislääkärin vastaanotolle päästyään potilas sai ensin puhuttelun, nuhtelun siitä, että ei täällä nyt kaikkien raskaana olevien jokaista veritippaa voida tutkia. Kun lääkäri sitten tutki potilaan ja huomasi, että kyseessä oli sikseen jäänyt abortti, joka vaati operatiivisen tyhjentämisen, hän pyysi anteeksi, mutta mielestäni se anteeksipyyntö oli vähän myöhäinen.

Pekka Vuoria

Hiukan erilainen elämäkertateos

Merkkihenkilöiden elämäkertoja on periaatteessa kahdenlaisia: Autobiografiat, joissa kohde itse kertoo elämänsä kulusta ja saavutuksista - joskus omahyväisesti, joskus kriittisen vaatimattomasti, sekä toisten kirjoittamat, monesti erinomaiset dokumentit, jotka säilyttävät sijansa historiankirjojen joukossa. Nyt selostettava teos asettuu näiden perustyyppien välimaastoon; kirja on kymmenhenkisen työryhmän tuottama, ilman että tekijöitä tekstin mittaan eriteltäisiin. Tämän lisäksi muistelee kohde itse eräitä tärkeitä elämänsä vaiheita kuten myös muutamat haastatellut henkilöt. Tuloksena syntyy stilistisesti epätasainen teksti, joissa on väistämätöntä toistoa ja päällekkäisyyttä. Selkeätä ja helppolukuista jälki toki on.

Lauri Saxén

Eurooppalaisuutta

LKT Eino Nivaja (s. 1929, aik. Niskanen) on koulutukseltaan patologi ja radiologi, ajattelutavaltaan yhtä hyvin humanisti kuin luonnontieteilijäkin. Hän on julkaissut kirjoituksiaan 1960-luvun loppupuolelta, aluksi satunnaisesti, mutta 1980-luvun alusta tiheämmin. Artikkelit ovat ilmestyneet enimmäkseen Hufvudstadsbladetissa, Finsk Tidskriftissä ja muutamassa muussa ruotsinkielisessä lehdessä, minkä vuoksi kirjoittajan mielipiteet ovat tulleet harvoin suomenkielisiä lehtiä lukevien käsiin. Nivaja on käsitellyt usein julkisuudessa kiistoja herättäneitä aiheita, mistä syystä hän on joutunut toisinaan etsimään sallivaa foorumia, ja joskus on esiintynyt jopa yrityksiä panna kirjoittajalle suukapuloita.

Arno Forsius

Selkeä kliinisen farmakologian kirja

Arvosteltavana oleva kirja on kolmas painos vuonna 1984 ensimmäisen kerran ilmestyneestä teoksesta. Kirjan toinen painos oli vuodelta 1992, joten kirjan ajantasaistaminen on perusteltua, sillä kymmenen viime vuoden aikana muun muassa meta-analyysit, systemaattiset katsaukset, oppi näyttöön perustuvasta lääketieteestä, ja kansalliset käypä hoito-suositukset ovat vakiinnuttaneet asemansa. Kolmanteen painokseen on lisätty tekstiä esimerkiksi lääkehoidon seurannasta, farmakogenetiikasta ja farmakogenomiikasta, hormonikorvaushoidosta ja osteoporoosin ehkäisystä, kaikki hyviä kappaleita. Kaksikymmentä ulkopuolista asiantuntijaa on tarkastanut osan kirjan kappaleista ja lopputuloksena on varsin tasapainoinen tuote.

Hannu Kokki

Hyvä perusteos terveyseroista

Viime vuosina väestömme terveydelliseen eriarvoisuuteen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Terveyserojen kaventaminen onkin yksi Terveys 2015 -ohjelman virallisista tavoitteista, kuten se oli tavoitteena jo edeltäneen Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmassa. Lisäksi mm. vuonna 1998 Suomen Akatemia käynnisti mainittuihin eroihin suuntautuneen kolmivuotisen tutkimusohjelman. Näiden pyrkimysten vanavedessä on ilmestynyt uusi, väestöllisiä terveyseroja ja niiden vähentämisen keinoja esittelevä perusteos.

Sakari Suominen

Käyttökelpoinen opas kaikkiin ensiapupisteisiin

Meilahden akuuttihoito-opas ilmestyi ensimmäisen kerran 1977. Kirjaa on uudistettu neljän vuoden välein. Nyt ilmestynyt opas on kahdeksas painos, joka ensimmäistä kertaa on luetelmamuodossa. Opas käsittää 17 lukua, joissa on yhteensä 291 artikkelia. Kirjan lopussa on aakkosellinen hakemisto. Kirjan sisältö on aikaisempiin painoksiin verrattuna kauttaaltaan tarkistettu ja laitettu ajan tasalle.

Matti Nikkilä

Valistajalääkäreitäkin tarvitaan

Sattuma osutti joitakin vuosia sitten käteeni kirjan Terveyden lähteillä - länsimaisten terveyskäsitysten kulttuurihistoriaa. Se on Suomen Historiallisen Seuran tuottama hieno kokoomateos, joka kertoo terveyden ja sairauden määrittelystä eurooppalaisessa kulttuurihistoriassa. Kirja oikoo väärinkäsityksiä lääkäreistä pelkästään sairauksien parantajina. Esimerkiksi filosofian tohtori Heikki Mikkeli toteaa näin: Terveydenhoitoa ja sairauksien parantamista voidaan hyvällä syyllä pitää länsimaisen lääketieteen kahtena perustehtävänä, mutta kumpikaan niistä ei ole nykyajan keksintö, vaan ne ovat kulkenet rinnakkain lääketieteen historiassa antiikista alkaen. Esimerkiksi keskiajalla yliopistokoulutuksen saaneiden lääkäreiden keskeisimpänä tehtävänä ei ollut murtuneiden käsien lastoittaminen, lääkkeiden määrääminen sairaille tai muut vastaavat käytännöt hoitotoimet vaan nimenomaan terveyden ylläpitäminen.

Seija Sihvola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030