Yli- ja ohilyöntejä genetiikasta

Barbara Katz Rothman on amerikkalainen sosiologi, joka tuli tunnetuksi käsitteestä ehdollinen raskaus (tentative pregnancy). Tämä viittaa siihen, että sikiötutkimusten aikakaudella raskaus ja odotus muuttuvat eräässä mielessä oikeiksi vasta tulosten varmistettua, että etsittyjä poikkeavuuksia ei ole. Olen lukenut useita Rothmanin kirjoituksia ja pitänyt niistä. Siksi tartuin innolla hänen tuoreeseen kirjaansa Ei yksin geeneistä - matkaopas rodun, normaaliuden ja sikiämisen genetiikkaan. Siinä hän kuvaa nykyistä - lähinnä amerikkalaista - maailmaa ja sen genetisoitumista mm. rotu-käsitteen, syöpägeenien ja lisääntymisgenetiikan tarkastelujen kautta.

Pekka Louhiala

Heippa, mitä mikrobi?

Jokseenkin näin Pentti Huovinen juttelee mikrobien kanssa kirjassaan. Kodikkaasta jutustelusävystä huolimatta kirjoittajan lukeneisuus näkyy muualtakin kuin lähdeluettelosta. Kirjoittaja on tiedemies parhaasta päästä, ehdoton alansa osaaja ja mainio ja innostava tiedon kansanomaistaja. On ymmärrettävää, että hänen on ollut vaikea valita, mistä näkökulmasta hän lukijoitaan lähestyy ja mihin tarpeeseen hän kirjoittaa.

Jukka Lumio

Tri Zukovski tavoittaa nuorison

Kaikille maamme suomenkielisille yläasteille on kevään kuluessa lähetetty CD-ROM: Seksin ABC - tri Zukovskin salaiset kansiot, jota koulut saavat vapaasti käyttää seksuaaliterveystiedon opetuksessa. Kampanjan oletetaan tavoittavan noin 150000 yläasteikäistä (13-16-vuotiasta) nuorta.

Maira Palosuo

Laulusiltaa rakentamassa

Ave maris stella.... Säkkijärvi se meiltä on pois mutta jäi toki sentään polkka ... Lämpöni lempeni annan, kaunis on nuoruutein.... Sireli kas mul õnne...

Marja-Liisa Klossner, Riika Pirkkanen, Martti Vastamäki

Kouluterveydenhuollosta kokemuksella ja ammattitaidolla

Kouluterveydenhuolto-oppikirjan ensimmäinen painos vuonna 2000 myytiin nopeasti loppuun. Vuoden 2002 lopulla ilmestyi toinen, uudistettu painos. Nyt käsillä olevaan uuteen painokseen on liitetty kirjoitus peruskoululaista ja salassapitovelvollisuudesta sekä potilaslaista. Terveystieto tuli lakisääteisesti koulujen oppiaineeksi vuonna 2001, ja aiheesta on oma lukunsa. Uuteen painokseen on myös liitetty konsensuslausuma koululaisten terveydestä vuodelta 2001, Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen yhdistyksen kannanotto Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset sekä Kouluterveys 2002 kyselylomake.

Marjut Jalonen

Osuva analyysi Suomen ravitsemuspolitiikasta

Suomalaisen ravitsemuspolitiikan vahvuudet ovat kansanterveyttä ja -ravitsemusta koskevassa tutkimustiedossa, kansalaisten halussa edistää terveyttään elintapoja muuttamalla ja asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyökyvyssä laatia suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia sekä toteuttaa ehdotuksia. Näin päättelee Auli Suojanen ravitsemustieteen alan väitöskirjassaan, joka on myönteisellä tavalla poikkeuksellinen ympäristössään, vanhanaikainen tutkielma, jolle ovat faktan lisäksi ominaisia kokemus ja näkemys. Tekijä on seurannut elintarvikemarkkinoita sekä kansanravitsemusta koskevien suositusten ja toimenpiteiden laadintaa ja toteutumista Elintarvikeviraston erikoissuunnittelijana ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenenä.

Antti Aro

Sosiaalinen pääoma ja harrastaminen

LKT, dosentti ja Kelan vanhempi tutkija Markku Hyyppä esitti tutkimustuloksia ja katsauksen sosiaalisen pääoman merkityksestä aivohalvausten ehkäisyssä lehdessämme 7.3.2003. Kyseinen katsaus on mielestäni tärkeä. Se lisää tietämystä ihmisten yhteisten harrastusten ja kulttuurin merkityksestä terveyteen.

Veikko Karskela

Vilkaisu: Perhettä perustavien huoli perinnöllisistä taudeista

Tautien perinnöllisyydestä saadaan koko ajan lisää tietoa. Monet perheenlisäystä suunnittelevat parit hakeutuvat perinnöllisyysneuvontaan ja haluavat kartoittaa suunnitellun lapsen riskit syntyä sairaana tai vammaisena. Kirjassa esitellään yleistajuisesti perimän rakenne ja sen siirtyminen uusiin soluihin. Periytyvän taudin suhteen kyse on aina pienemmästä tai suuremmasta todennäköisyydestä, ja vanhempien perimää tarkastelemalla ei voi varmuudella sanoa, että syntyvä lapsi olisi täysin terve tai varmasti vammainen. Loppujen lopuksi päätös lapsen hankkimisesta tai alkaneen raskauden keskeyttämisestä jää aina vanhemmille.

Vilkaisu: Miten uutta työturvallisuuslakia tulee soveltaa?

Uusi työturvallisuuslaki tuli voimaan vuoden alussa. Se on yksi työelämän peruslaeista, joka kattaa lähes kaikki työnteon muodot. Lakia on sovellettava sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kaikenkokoisilla työpaikoilla. Uusi laki kumoaa vanhan, vuodelta 1958 peräisin olleen työturvallisuuslain.

Vilkaisu: Naisiin kohdistuva väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa yleistä ja erityisesti maahanmuuttajanaisiin kohdistuessaan se saa omia erityispiirteitä. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeen (STM, Stakes) julkaisu valottaa aihetta erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta. Naisten kokema väkivalta jää yleensä kodin seinien sisäpuolelle ja tulee tietoisuuteen vasta heidän hakeutuessaan turvakotiin. Esim. Espoossa noin viidennes turvakoteihin hakeutuvista naisista on maahanmuuttajia. Turvakodeissa annetaan mm. tietoa Suomen lainsäädännöstä ja naisten oikeuksista. Maahanmuuttajien kokemaa väkivaltaa on pidetty yleisesti perheen sisäisenä tai maahanmuuttajan kulttuuriin kuuluvana ilmiönä. Kirjassa painotetaan, että tällaiselle ajattelulle ei saa antaa valtaa - vaikka kulttuurisen taustan ymmärtämistä tarvitaan, väkivalta on meidän lakiemme mukaan aina rikos ja lisäksi se on vakava ihmisoikeusloukkaus.