Lastenneuvolalääkäri(kin) tarvitsee aikaa!

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti uudet ohjeet lastenneuvolatyöstä. Julkisuudessa on eniten puhuttu neuvoloiden perhetyöntekijästä, sinänsä tärkeästä uudistuksesta. Yhtä olennainen, kustannustehokkaaseen työhön liittyvä kysymys on neuvolalääkärin työnkuva.

Elina Hermanson

Peikko Pompeli

Kollega Matti Hannuksela on kirjoittanut hauskan kirjan Peikko Pompeli, tarinoita Kantturanniemen satuvaltakunnasta lastenlapsilleen ja muille lapsenmielisille. Sadut pohjautuvat kirjoittajan vuosien kuluessa lapsilleen ja lastenlapsilleen kertomista tarinoista, ja niitä vieraankin on mukava lukea. Kantturanniemi ympäristöineen tulee tutuksi, samoin päähenkilöt Peikko Pompeli ja vaimonsa Hulda, Viirukissa ja Kanarian saaret, Armida-peikkotyttö ja Mertsi-menninkäinen sekä monet muut oliot ja ihmisetkin.

Ulla-Kaija Lammi

Suomen Lääkäreiden Kulttuuriseura järjestää lääkäreille

12.6.-15.6.2003, 17.7.-20.7.2003 ja 7.8.-10.8.2003 (opettajana Pirjo Jokela)

Jonoissa on jotain vinossa

Viimeisenä kandivuotena ja vastavalmistuneena lääkärinä minulla oli mahdollisuus toimia kunnanlääkärin sijaisena. Ajanvarauskirjoja ei tuolloin ollut eikä jonoista ollut hajuakaan. Vastaanotto avattiin aamuisin ja iltapäivään mennessä oli tutkittu ja hoidettu lääkärin apua tarvitsevat. Ajoittain odotushuoneeseen saattoi syntyä ruuhkaa, mutta merkittävänä epäkohtana eivät sitä pitäneet potilaat eikä lääkärikään. Joillakin potilailla oli tapana soittaa lääkärille ja sopia etukäteen vastaanotolle tulosta. Aika järjestyi useimmiten samana tai viimeistään seuraavana päivänä.

Pekka Kirstilä

Peruskoulun ongelma: satatuhatta lasta erityisopetuksessa

Erityisopetus peruskoulussa on viime vuosina yltänyt tavattomiin mittoihin. Erityisopetuksen piirissä oli vuoden 1999 tilastojen mukaan 103 892 lasta eli 17,9 prosenttia kaikista peruskoululaisista. Valtaosa heistä, hieman yli 80 prosenttia sai erityisopetusta osa-aikaisesti, 11 prosenttia oli siirretty erityisluokille ja loput olivat joko integroidussa opetuksessa tai erityiskouluissa.

Kyllikki Kauttu

Miten terveydenhuollon säästämistä johdetaan?

Vaalien lähestyessä yhä kuumemmaksi puheenaiheeksi on syystäkin noussut Suomen terveydenhuollon tila. Kaikki puolueet vakuuttelevat kilvan sitoutuvansa kansalliseen terveysprojektiin, joka toisi viidessä vuodessa terveydenhuoltoon 700 miljoonaa euroa. Tuttuun tapaan oppositio vaatii runsasta lisärahoitusta ja hallituspuolueet tarjoavat pieniä kosmeettisia muutoksia höystettynä mietintöjen ja selvitysten lupauksilla paremmasta tulevaisuudesta. Terveydenhoito on jokaisen kansalaisen perusoikeus, eikä se toteudu tasa-arvoisesti, jos valtakunnan johtavat päätöksentekijät sysäävät vastuun toteutuksesta kuntien päättäjille.

Heikki Vartiainen

Lääkärit siveltimen varressa Lääkäreiden Kulttuuriseuran taidenäyttely Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa 7.-10.1.2003

Väriä, vettä, sivellin ja paperi. Suomalainen järvimaisema lempeimmillään: poutapilvet, veden välke, auringon kilo. Ei tietoakaan potilaista, diagnooseista eikä stressistä. Meditatiivinen hetki luonnon keskellä - aikaa itselle ja omille tuntemuksille, intensiivinen keskittyminen käsillä olevaan tehtävään.

Taru Tomperi

Barokkiajan neuvoja masentuneille

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan vanhan testamentin eksegetiikan professori Timo Veijola on tehnyt kulttuuriteon. Hän on toimittanut suomeksi vuosina 1629-1693 eläneen Christian Scriverin kirjasen Pieni kirja masentuneelle.

Jorma Laitinen

Hyväosainen

Jukka Sariolalla on harvinainen lihassairaus, myopathia nemaline, jota Suomessa sairastaa vain 15 ihmistä. Hän oppi kävelemään 2-vuotiaana, otti pyörätuolin käyttöön 13-vuotiaana ja on käyttänyt hengityskonetta 19-vuotiaasta lähtien. Hän tarvitsee jatkuvasti avustajaa liman imemiseen keuhkoista, kääntämiseen vuoteessa ja muihin jokapäiväisiin toimintoihin. Älykkäänä ja pitkäjänteisenä miehenä hän on suorittanut ylioppilastutkinnon ja valmistunut merkonomiksi. Yliopisto-opinnot ja unelma opiskella psykologiksi keskeytyivät huonon hengitystoiminnan vuoksi. Pääasiassa itsenäisen opiskelun avulla hän on perehtynyt atk-ohjelmointiin ja edistynyt tässä niin pitkälle, että on perustanut atk-yrityksen. Sariola kuuluu moniin potilasjärjestöihin ja on toiminut mm. Lihastautiliiton hallituksessa vuodesta 1994. Hänen hyvän elämän tukipilareihinsa kuuluu myös seurakuntayhteys ja vahva usko.

Tapio Tervo

Aikasokeus - julkisen terveydenhuoltomme perisynti

Professori Paul Lillrankin artikkeli Lääkärilehdessä 17.1.2003 herätti ajattelemaan systemaattisesti sitä ajantuhlausta, jota sairaanhoidon järjestelmässä on. Osasyy on, että puuttuu myös ymmärrystä.

Pekka Vuoria