Sanojen turhanaikaisuudesta

Onko sanan mahti ylvästelyä, suuruusfantasiaa, tyhjyyden kumiaa? Liekö sanatulva salatun peittona, roolittomassa, todellista torjumassa? Paetaanko, ohjataanko keskustelu pois tulehtuneelta, aristavalta alueelta? Avoimuusko antaisi aseet? Lieneekö small talk ansatonta - turhanaikaista pintaliitoa vai eurosuomalaisen elinehto? Vai lupaileeko se ihmissuhteiden ituja? Mutta riittääkö rakoa pohjoismaalaisen omintakeisuudelle?

Aira Laihinen

Tieteen reduktionismin luoman arvorappion haaste lääketieteen, erityisesti psykiatrian ihmiskuvalle

Tieteellisen asenteen mukaan voi tutkia vain ulkopuolisia objekteja. Näin tiede usein jo sulkee omista lähtökohdistaan käsin ihmisen persoonana ulkopuolelleen ja ohjaa ihmisiä yhä kauemmas omista tunteistaan, ydin-minuudestaan. On paradoksaalista, että se on tukenut ihmisen vieraantumista itsestään hyvää tavoitellessaan ja että se nyt on saanut myös filosofit vakuuttumaan omasta yksinvallastaan: tavoitteena on kutistaa filosofia ja kääntää se tieteeksi.

Seppo K.J. Utria

Hyvä ja paha ihmismielessä

Kansakoulussa opetettiin, että ihmispoloinen yrittää taistella sisimmässään elävää perisyntiä vastaan. Perisynnin käsitteen seksuaalinen luonne tulee esille käsityksessä synnin periytymisestä sukupolvelta toiselle: Synnissä sinä olet siinnyt. Opetuksen mukaan ihmisen tulee kuunnella omantuntonsa ääntä, jonka kristinusko tulkitsee jumalan ääneksi. Monissa juutalaisuuden pohjalta syntyneissä uskonsuuntauksissa on tarkat ja yksityiskohtaiset ohjeet uskonnon harjoittamisesta lainomaisessa muodossa. Kieltäytyminen mielihyvästä, aina itsensä kiduttamiseen saakka on ollut monissa uskonnoissa keskeisenä pyhyyden tavoittelun välineenä. Määräyksiä noudattamalla pääsee taivaaseen, niskuroijat joutuvat ikuiseen tuleen.

Seppo Lappalainen

Evoluution jatko-osat

Muinaisten meriemme alkuliemessä poukkoili kaikkialla erilaisia ja erikokoisia molekyylejä törmäillen ja takertuen toisiinsa ja myös välillä pirstoutuen. Miljardi, miljardi, miljardia pelasi biljardi, biljardi biljardia.

Mikko Savela

Ystävän kuolema

Uudenmaan lääninlääkäri Pekka Kause oli kollega, jonka kanssa olin joutunut tekemisiin jonkin verran elämäni aikana. Hän soitti minulle ja pyysi saada tavata. Ensimmäisellä käynnillään Pekka kertoi sairastavansa eturauhasen syöpää, joka oli niin pitkällä, että prognoosia pidettiin huonona. Hän halusi käydä keskustelemassa kanssani ja tapasimme muutamia kertoja, jolloin Pekka kertoi tuntemuksistaan. Olimme molemmat lääkäreinä nähneet monen ihmisen kuolevan. On sanottu, että kuolemanpelko olisi ihmisen peloista tavallisin. Uskontojen yhteisenä nimittäjänä on joku elämäntoivo. Pelkäämme ja vihaamme kuoleman ajattelemista. Yritämme kieltää sen todellisuuden itseltämme. Freudin mukaan kukaan ei alitajunnassaan pohjimmiltaan usko omaan kuolemaansa, vaan jää mielikuvissaan kuoleman jälkeen tarkkailijaksi esimerkiksi kuvitellessaan omia hautajaisiaan. En ole varma, onko tämä totta.

Kalle Achté

Saattohoito on potilaan aktiivista kokonaishoitoa

Juha Hänninen kertoo jo kirjan kansilehdellä sen tavoitteen. Kirjan sisältö on jaoteltu oireiden mukaan. Sisällysluettelosta pääsee nopeasti oireen mukaiseen lukuun. Ainoastaan kipu on lukuna niin laaja, ettei käsikirjaidea oikein toimi. Toisaalta hakemisto aivan kirjan lopussa ansaitsee kiitoksen. Hakemistossa voisi vielä käyttää pientä helpotuskeinoa; lihavoida sivunumerot, joilla asiasta on perusteellisin selvitys.

Leena Niinistö

Jatkuva taistelu olemassaolosta

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta julkisti historiikin 30-vuotisen olemassaolonsa kunniaksi. Perusteluissa todetaan, että vaikka kausi onkin lyhyt, se on ollut sitäkin tapahtumarikkaampi. Jo kirjan nimi kertoo, että jatkuvasta taistelusta on ollut kyse. Perustamistaistelusta selviydyttyä tiedekunta on kaksi eri kerta ollut lakkautusuhan alla ja muuten on taisteltu opetusohjelmasta, toimitiloista, pääsystä keskussairaalaan ja viimeksi tiedekunnan aseman vakiintumisesta. Tänä päivänä tuskin kenellekään tulisi enää mieleen kyseenalaistaa tiedekunnan tarpeellisuutta Pirkanmaan ja lähialueiden lääkärikouluttajana.

Lasten kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on aivojen kemiallisesta epätasapainosta johtuva neuropsykiatrinen sairaus, johon lääkehoito on tehokkain hoitomuoto. Viime vuosina sairauden on todettu ilmenevän jo lapsuudessa, jopa alle kouluiässä. Hoitamattomana sairaus estää lapsen normaalin psykososiaalisen kehityksen sekä huonontaa merkittävästi koulumenestystä. Elinaikainen itsemurhariski on suuri. Diagnostiset kriteerit lasten sairauden tunnistamiseksi ovat kehitteillä, sillä aikuisten sairauden kriteerit eivät kuvaa riittävän hyvin lapsuusiässä esiintyvää oireilua.

Päivi Ullner

Tarpeellinen ensiapuopas

Sopivan kokoinen, 160-sivuinen kirja on tarkoitettu oppikirjaksi ensiapukursseille, ensiavun itseopiskeluun ja tietojen ylläpitoon. Kirja soveltuu tekijöiden mukaan myös ensiavun käsikirjaksi kotiin, työpaikalle ja vapaa-ajan harrastuksiin. Tietojen ja taitojen omaksuminen ja ylläpitäminen edellyttää kuitenkin harjoittelua.

Paavo Rasilainen

Sädehoidon suomalainen oppikirja julkaistu

Sädehoitoa on käytetty syövän hoidossa jo sadan vuoden ajan. Sädehoito on kirurgian jälkeen merkittävin syöpää parantava hoitomuoto. Sädehoidon tarve näyttää olevan lisääntymässä, eikä sitä korvaavia hoitomuotoja ole tarjolla. Niinpä onkin paikallaan, että Suomessa vihdoin julkaistaan alan kliininen oppikirja.

Sirkku Jyrkkiö