Saako muistisairas kuolla kotona?

Palliatiivista ja saattohoitoa koskeva keskustelu on suomalaisessa lääketieteen kirjallisuudessa tähän asti lähes kokonaan koskenut syöpää sairastavia (1). Kertooko se siitä, että dementiaa ei sen yleisyydestä huolimatta tunnisteta kuolemaan johtavaksi sairaudeksi, vai onko kyse tylysti ikärasismista? Antikaisen ym. tässä numerossa julkaistava katsausartikkeli (s. 909-15) on tervetullut pelinavaus muistisairaiden vanhusten elämän loppuvaiheen todellisuuteen, joka merkitsee heikkenevää tasapainoa ja kävelykykyä, syömiseen ja ravitsemukseen liittyviä ongelmia, pidätyskyvyttömyyttä, viestimisvaikeuksia, lisääntyvää salakavalasti oireilevaa infektiotaipumusta sekä omaishoitajan uupumista hoidon ja avun vastusteluun tai muihin sairauteen liittyviin käytösoireisiin. Kirkkaasti käy selväksi, että dementiapotilaan loppuvaiheen hyvä hoito edellyttää osaamista.

Harriet Finne-Soveri

Onko raskaudenkeskeytyslain uudistaminen tarpeen?

Suomessa tehdään vuosittain hieman alle 10 500 raskaudenkeskeytystä. Voimassa oleva laki raskaudenkeskeytyksestä on säädetty vuonna 1970. Sen mukaan keskeytys on osa julkista terveydenhuoltoa ja raskauden ehkäisyn suunnittelu on osa keskeytystä. Hyvään hoitokäytäntöön kuuluu tukipalvelujen järjestäminen ennen keskeytystä, sen aikana tai sen jälkeen. Tätä korostetaan myös juuri päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa (1) sekä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa (2).

Oskari Heikinheimo, Satu Suhonen, Mika Gissler, Dan Apter, Annukka Ritvanen, Mika Nuutila, Olli M. Pitkänen, Johanna Mäenpää

Viro vie, Espanja tuo

Viro vetää suomalaisia potilaita, kun potilaiden vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa tulee totta ensi vuonna. Suomesta hakevat hoitoa todennäköisimmin omat eläkeläisemme Espanjasta.

Suvi Sariola, Ulla Toikkanen

Päivystäjä kaipaa tietoa dementoituneen potilaan hoitolinjauksesta

Hoivakodeista lähetetään vakavasti dementoituneita potilaita sairaalapäivystykseen useimmiten infektion, etenkin keuhkokuumeen seurauksena, tutkimuksista ilmenee. Riskinä on, että sairaalahoito pahentaa dementiaan liittyviä oireita, sanoo Oulun kaupunginsairaalan ylilääkäri, professori Riitta Antikainen.

Juha-Pekka Honkanen

Kenen palkkalistoille sairaalalääkärit?

Jos sote-uudistus etenee työryhmän esittämällä tavalla, niin nykyiset 20 sairaanhoitopiiriä lakkautetaan.

Jaana Ahlblad

Yhä useammalla potilaalla plastiikkakirurgista taustaa

Jos potilaan silmäluomi roikkuu tai hän näkee kaksoiskuvia, lääkärin kannattaa kysyä mahdollisista pistoshoidoista ennen neurologisia tutkimuksia. Radiologin on puolestaan hyvä tietää esimerkiksi rasvansiirroista, kertovat plastiikkakirurgit.

Minna Pihlava

Mielenterveydestä ei aina voi puhua

Kun mielenterveysongelmista kärsivä maahanmuuttaja tulee lääkärin vastaanotolle, hän kuvailee usein somaattisia oireita, kuten päänsärkyä, selkäkipua ja vatsavaivoja. Jotta mielenterveysongelmat tulisivat esille, lääkärin kannattaa kysyä, mistä potilas arvelee vaivojensa johtuvan. Näin sanoo psykiatri Johanna Kruus, joka työskentelee Tampereella pakolaisille suunnatulla psykiatrian poliklinikalla.

Minttu-Maaria Partanen

Holhoava terveysvalistus ei tehoa

Kansalaisia on valistettu samalla tavoin jo vuosikymmeniä ja sosioekonomiset erot vain syvenevät. Nykymuotoinen terveysvalistus on tulossa tiensä päähän, arvioivat asiantuntijat.

Ulla Järvi

Liitto toistaa Altera-mallin uusin termein

Puheenjohtaja Raija Niemelä pohtii pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 10/2013 (s. 713) terveydenhuoltouudistuksen tukalaa tilannetta ja referoi liiton hallituksen 14.2.2013 tekemiä terveyspoliittisia linjauksia. Olen ihmetellyt, miten myöhäiseen vaiheeseen liitolta on jäänyt sanoa asiasta ylisummaan edes jotakin. Vaikeaselkoiseen muotoon kirjoitettu hallituksen kannanotto uudistuksen ydinkysymykseen on, että 1) nykyisten terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien tulisi jatkaa nykyiseen tapaansa tuottajina kuntayhtymäpohjaisesti, ja 2) tulisi luoda vain järjestämisvastuussa olevat erva-alueet (lausunnossa miljoonapiirejä). Nämä olisivat tulkintani mukaan pelkkiä juridishallinnollisia kuntayhtymiä, joilla ei olisi mitään merkittävää omaa palvelutuotantoa. Ne järjestelisivät piirissään budjettiohjausta käyttäen terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien toiminnan. Sitä varten ne keräisivät rahat kunnilta niiden asukasmäärän perusteella. Loput tarvittavista rahoista erva-piiri saisi valtionapuna, jota määritettäessä käytettäisiin väestön demografisia kertoimia.

Taito Pekkarinen

Joustavasti eläkkeelle ammattiryhmän työkyvyn mukaan

Koska työntekijäammatit vähenevät ja koulutustaso nousee, jatkossa yhä harvempi suomalainen tarvitsee normaalia varhaisempaa eläkeikää. Sitä ennen eläkeiän alarajan säilyttäminen 63 vuodessa on työn­tekijäammateissa inhimillisesti ja taloudellisesti kestävä ratkaisu.

Tiina Pensola, Harri Vainio