Kohti yleistajuisempia sairauskertomuksia

Potilas näkee pian sairauskertomuksensa netin kautta. Lääkärille se merkitsee kirjaamistavan muuttamista yleistajuisempaan suuntaan.

Juha-Pekka Honkanen

Saattohoitopäätös on kriittinen tieto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut kansalliset ohjeet riskitietojen merkitsemisestä potilastietojärjestelmiin. Ohjeiden mukaan riskitiedot jaetaan kriittisiin tietoihin ja hoidossa huomioitaviin tietoihin. Kriittisiin tietoihin kuuluvat esimerkiksi vaikeat allergiset reaktiot, sydämentahdistin tai vaikeat tarttuvat infektiot. Hoidossa huomioitaviin tietoihin kuuluvat mm. lääkereaktiot, tekonivel tai tulkin tarve.

Eero Vuorinen

Myös vanhus on tutkittava hyvin

Ajassa-sivuilla Lääkärilehdessä 18/2013 käsiteltiin päivystyksiä ja todettiin, että päivystykset ruuhkautuvat kiireettömän hoidon hakijoista (s. 1318-20). Juttu antoi ymmärtää, ettei vanhuksia päivystyksessä kaivata: Vanhusten ajautumisen päivystykseen arveltiin johtuvan riittämättömistä sosiaalipuolen paikoista, joita terveydenhuolto sitten joutuu korvaamaan. Olemme tästä vahvasti eri mieltä. Eri mieltä olivat myös geriatrikollegat taannoin (1,2).

Riitta Antikainen, Timo Strandberg, Jaakko Valvanne

Mikä on lääketieteen tarkoitus?

Elämän pidentäminen on tärkeää, mutta nykyistä enemmän painoa olisi annettava myös ihmisarvoisen elämän muille ulottuvuuksille. Toisenlaisen tavan lähestyä lääketieteen tarkoitusta tarjoaisi filosofisessa kirjallisuudessa paljon esiintynyt toimintavalmiuksiin nojautuva lähestymistapa.

Matti Häyry

Äly tuo onnea

Suomalaisessa kansanperinteessä on otaksuttu yksinkertaisten ihmisten olevan onnellisia. Matalan älykkyystason tiedetään kuitenkin olevan yhteydessä vähäiseen koulutukseen, pienempiin tuloihin ja runsaampaan somaattiseen sairastavuuteen. Matalaan älykkyystasoon liittyy myös lähes kaikkien psykiatristen sairauksien lisääntynyt riski; ainoa poikkeus on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Englantilainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään onnellisuuden, älykkyyden sekä näiden suhdetta välittävien tekijöiden yhteyksiä laajassa väestötutkimuksessa.

Tero Taiminen

Puoliso apuun elämäntapojen kohentamisessa

Valtimosairaudet ovat edelleen tärkein kuolleisuuden syy. Parhaiten niitä voitaisiin estää elämäntapojen muutoksilla, mutta muutos on haastavaa. Tarvitaan lisää tietoa vaikuttavista ja helposti toteutettavista toimintatavoista, joiden avulla muutos onnistuu. Yhdysvalloissa tehdyssä satunnaistetussa tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, miten elämäntapoihin voidaan vaikuttaa, kun puolisoa valmennetaan toimimaan muutoksen tukena.

Helena Liira

Tietokonetomografian käytön perusteet traumapotilaan diagnostiikassa

Tietokonetomografialla (TT) on keskeinen rooli traumapotilaiden vammojen diagnostiikassa ja hoidossa.

Teemu Helkamaa, Lauri Handolin, Seppo K. Koskinen, Mika Kortesniemi, Jarkko Pajarinen

Käden ganglioiden hoito

Ganglio on käden ja ranteen alueen yleisin hyvänlaatuinen pehmytkudosmassa. Sen tarkka etiologia on edelleen epäselvä.

Elina Ekman, Teemu Karjalainen

Ympäristölämpötilan vaikutus terveyteen

Kylmän ja kuuman ympäristön terveyshaitat ovat yleisimpiä kroonisia sydän- ja verisuonisairauksia sekä hengityselimistön sairauksia potevilla. Erityisesti verenkiertoelimistö kuormittuu sekä kylmässä että kuumassa.

Juhani Hassi, Tiina M Ikäheimo

Haasteet vastasyntyneiden sydänlasten siirtokuljetuksissa

Välitöntä tutkimusta ja hoitoa vaativa sydänvika todetaan yhdellä tuhannesta vastasyntyneestä. Suomessa lasten sydänvikojen leikkaushoito on keskitetty HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalaan Helsinkiin. Potilassiirrot ovat lähettävän sairaalaan vastuulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kriittisessä tilassa olevien vastasyntyneiden sydänpotilaiden sairaalakuljetusten haasteita vuonna 2008 sekä lasten vointia siirron jälkeen.

Liisa Rovamo, Olli Pitkänen, Pauli Haapsaari, Pia Simon, Heikki Sairanen, Paula Rautiainen, Pertti Suominen