Kuulo tulisi tutkia nykyistä herkemmin

LL Jyrki Joensuu otti Lääkärilehdessä 5/2013 (s. 294-5) esiin tärkeän asian potilaan huonon kuulon huomioimisesta vastaanottotilanteessa. Joensuu totesi, että uskomattoman monilla potilailla on huono kuulo, eikä tätä useinkaan huomioida vastaanottotilanteessa. Samankaltaista viestiä olen saanut useilta huonokuuloisilta potilaita. Näitä kuntoutuksen tarpeessa olevia huonokuuloisia on 55-vuotiaissa 15 %, 65-vuotiaissa 30 % ja yli 75-vuotiaissa yli 2/3 potilaista.

Mari Havia

Myös näkövamma haittaa sairaalassa

Jyrki Joensuu toi esille tärkeän asian: potilaan huonokuuloisuuden huomioimisen (Lääkärilehti 5/2013). Kävin huonokuuloisen ja lähes sokean isäni kanssa sekä lääkärissä että sairaaloissa. Huono kuulo otettiin huomioon, ja erityinen kiitos lääkäreille siitä, että he aina puhuttelivat isääni, eivät minua. Näön puutteen vuoksi sairaalassa tuli hankaluuksia. Usean hengen huoneessa isä ei tiennyt, kenelle puhuttiin. Äänen suuntakaan ei selviä, kun kuulolaite on vain toisessa korvassa. Puhuteltaessa olisikin hyvä sanoa potilaan nimi ensin.

Aira Lahtinen

Lasten urogenitaalivammat syntyvät arkitoimissa

Lasten ja nuorten urogenitaalivammojen skaala on laaja ja vaikeusaste vaihtelee naarmusta vaikeaan munuaisvammaan. Tilastoselvitys osoittaa, että vammat syntyvät hyvin arkisissa tilanteissa.

Ossi Lindell

Polysytemia veran tehokas hoito kannattaa

Polysytemia vera on poikkeuksellinen verisairaus monessa mielessä. Pahanlaatuinen perusominaisuus jää yleensä taka-alalle, kun yltäkylläisyys kaikkien verisolujen tuotannossa johtaa herkästi verisuonitukoksiin. Näitä sitten potilas itse elintavoillaan ja omalääkäri ohjauksellaan pyrkii estämään. Hematologin tehtäväksi jää vastaavasti verenkuvan pitäminen mahdollisimman normaalina. Italialaisten tutkimus antaa - itse asiassa ensimmäistä kertaa - näytön tiukan hoitotasapainon puolesta.

Marko Vesanen

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet

Monet käytössä olevat diabeteslääkkeet vaikuttavat epäedullisesti painoon, altistavat ­hypoglykemialle ja saattavat jopa lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä syöpävaaraa.

Johan Eriksson, Merja Laine

Vulvodynia

Vulvodynia on ulkosynnyttimien ongelmallinen kiputila.

Jorma Paavonen

Lepakkorabiesta esiintyy myös Suomessa

Suomen lepakoissa esiintyy rabiesta. Lepakkotutkija kuoli Suomessa vuonna 1985 eurooppalaisen lepakkolyssavirus 2 (European Bat Lyssavirus 2, EBLV-2) -tartunnan seurauksena. Vuonna 2009 eurooppalainen lepakkolyssavirus 2 eristettiin Turun Kakskerrasta löytyneestä lepakosta. Nämä viruskannat ovat keskenään lähes identtisiä.

Tiina Nokireki, Olli Vapalahti

HUS-alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut liian laitoskeskeisiä

Asiakkaan kannalta parhaita ovat sellaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut, jotka ovat saatavilla avohoidon lähipalveluna ympäri vuorokauden. Kansallinen Mieli 2009 -suunnitelma suosittaa näiden palvelujen lisäämistä avohoidossa ja peruspalveluissa, laitoshoidon vähentämistä sekä mielen­terveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä. Osana eurooppalaista mielenterveyspalvelujen rahoitusmalleja ja hoidon laatua tutkivaa hanketta selvitimme, miten aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kunnissa vastaavat kansallisia suosituksia.

Raija Kontio, Maili Malin, Grigori Joffe, Marjut Vastamäki, Kristian Wahlbeck

Uutta tietoa lihassolujen kalvostobiologiasta

Luurankolihassolut ovat jättimäisiä soluja, jotka vastaavat lihassupistuksen aikaansaamisesta ja mahdollistavat siten jokapäiväisen liikkumisemme. Näiden suurten solujen rakenne poikkeaa selkeästi muiden solujen rakenteesta.

Mika Nevalainen

Äiti-vauvapsyko­terapiaryhmät huumetaustaisten äitien hoidossa

Äidin päihteiden käytön taustalta paljastuu useimmiten sekava elämäntilanne, paljon hoitamattomia mielenterveysongelmia ja selvittämättömiä traumaattisia kokemuksia ja menetyksiä. Raskaus on kuitenkin päihteitä käyttävälle naiselle mahdollisuus elämänmuutokseen.

Ritva Belt