77901 osumaa

Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle?

Masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on merkittävä kansantaloudellinen ongelma, jonka korjaamiseksi on viime vuosina käynnistetty monenlaisia toimenpiteitä sekä terveyden­huollossa, työpaikoilla että sosiaalivakuutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista hoitoa masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläke-etuuksia hakevat potilaat ovat saaneet masennustilaansa.

Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää

Kolesterolilääke vedettiin pois käytöstä

Euroopan lääkelaitos opasti äskettäin, ettei niasiinin ja laropiprantin kiinteää yhdistelmää (Tredaptive) pitäisi määrätä uusille potilaille, ennen kuin valmisteen riski-hyötysuhde arvioidaan uudelleen. Valmistaja (MSD) veti lääkkeen toistaiseksi pois käytöstä maailmanlaajuisesti. Yli 25 600 potilasta käsittäneessä ja lähes neljä vuotta kestäneessä tutkimuksessa statiiniin lisätyllä niasiinin ja laropiprantin yhdistelmällä HDL-taso nousi ja LDL-taso laski. Yhdistelmähoito ei vähentänyt sydän- ja verisuonitautikuolemia, sydäntapahtumia tai aivohalvauksia tehokkaammin kuin pelkkä statiinihoito, mutta vakavia haittavaikutuksia ilmeni enemmän.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tsolpideemin annosta pienennettiin

Illalla unilääkkeenä otetun tsolpideemin määrä verenkierrossa aamulla voi olla niin suuri, että se haittaa suorituskykyä mm. ajettaessa autoa. Näin on erityisesti naisilla, jotka eliminoivat tsolpideemia hitaammin kuin miehet. Sen vuoksi FDA haluaa puolittaa naisten unilääkeannoksen, 10 mg:sta 5 mg:aan. Kaikkia unilääkkeitä kehotetaan määräämään pienimpinä mahdollisina unettomuuteen auttavina annoksina.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tetratsepaamista vakavia ihoreaktioita

Euroopan lääkelaitos selvittelee bentsodiatsepiinijohdos tetratsepaamia käytettäessä ilmenneitä vakavia ihosivuvaikutuksia. Ilmoituksissa on mainittu mm. Stevens-Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaalinen nekrolyysi ja erythema multiforme. Ranskan lääkevirasto on saanut runsaasti ilmoituksia lääkkeen ihosivuvaikutuksista. Tetratsepaamia on käytetty vuodesta 1966 alkaen lihasspasmien lievittämiseen. Lääke on kaupan useissa EU-maissa mutta ei Suomessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääkeryhmä tulossa tyypin 2 diabetekseen

Yhdysvalloissa FDA:n neuvonantajapaneeli esittää äänin 10-5 myyntilupaa kanagliflotsiinille (Jonhson&Johnson) tyypin 2 diabetekseen. Lääke estää sokerin takaisinimeytymistä munuaisissa säätelevää SGLT2-proteiinia. Tällöin sokeri erittyy virtsaan, verensokeritaso laskee eikä tähän tarvita insuliinia, kuten useimpia muita diabeteslääkkeitä käytettäessä. Kanagliflotsiinia käyttäneillä esiintyi enemmän haitallisia sydäntapahtumia kuin lumeryhmässä ja myös LDL-kolesteroli kohosi, mutta paino laski. Virtsan sokeriarvon nousuun liittyi taipumus virtsatieinfektioihin. EU-maihin hyväksyttiin viime vuonna (SLL 2012;67:3585) samalla vaikutusmekanismilla toimiva dapagliflotsiini (Forxica, AstraZeneca/Bristol-Myers Squibb) ja empagliflotsiinin myyntilupahakemus on käsiteltävänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusista antikoa­gulanteista kriittinen arvio Australiassa

Australian kansallinen asiantuntijakomitea ei esitä uusille antikoagulanteille (apiksapaani, dabigatraani ja rivaroksabaani) sairausvakuutuskorvausta eteisvärinäpotilaiden hoidossa ja edellyttää useita lisäselvityksiä. Näihin lääkkeisiin näyttäisi liittyvän vähemmän kallonsisäisiä vuotoja kuin varfariiniin, jonka vaihtoehdoksi ne sopisivat, jos hoito varfariinilla ei onnistu tai sovi. Uusien antikoagulanttien haittoja tai yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa ei vielä tunneta. Niiltä puuttuu luotettava tehoa seuraava mittari ali- tai ylihoidon välttämiseksi. Mm. hätäleikkauksia tai massiivisia vuotoja varten tarvittava vastavaikuttaja puuttuu myös. Kliinisiin tutkimuksiin valikoidut potilaat eivät vastanneet tavanomaisia eteisvärinän vuoksi antikoagulanttihoidossa olevia. Useissa tutkimuksissa potilaat ovat olleet keskimäärin 71-73-vuotiaita, kun taas käytännön hoitotilanteissa potilaista kolmasosa tai puolet on yli 75-vuotiaita ja heillä on useita muita lääkkeitä ja sairauksia sekä lisääntynyt taipumus mm. suolistoverenvuotoihin. Tutkimuksien seuranta-ajat ovat olleet kuukausia tai vuosia, kun antikoagulanttihoito on yleensä elinikäistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030