77901 osumaa

Iloperidonia ei hyväksytty

Euroopan lääkelautakunta (CHMP) ei esitä myyntilupaa skitsofreniaan tarkoitetulle psykoosilääkkeelle iloperidonille (Fanaptum, Vanda Pharmaceuticals). Lääkkeen vaikutus alkoi viiveellä, teho lyhytaikaisessa hoidossa oli vähäinen eikä näyttöä pitkäaikaiskäytön hyödyistä esitetty. Neljässä 4-6 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa iloperidonia vertailtiin lumeeseen yli 2 000 potilaan aineistossa. Huolta aiheutti lääkkeen sydämen QT-aikaa pidentävä vaikutus, jonka riski katsottiin merkittäväksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

D-vitamiinilisä ei tehonnut polven nivelrikossa

D-vitamiinihoito ei vaikuttanut merkittävästi polven osteoartriitissa, kun mitattiin kipua ja rustomuutoksien etenemistä. Kaksi vuotta jatkuneen satunnaistetun ja lumevertailevan tutkimuksen tulokset eivät tukeneet aikaisemmin havainnoivissa seurantatutkimuksissa saatuja tuloksia. Tutkimuksessa oli 146 potilasta, joiden D-vitamiinihoidossa pyrittiin riittävälle ja vakioidulle tasolle seuraamalla pitoisuuksia seerumissa. Polvikivut vähenivät sekä D-vitamiini- että lumeryhmässä, mutta ero ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ruston määrä väheni molemmissa ryhmissä samassa määrin (4,3 % vs. 4,25 %; p = 0,96). Tutkijat huomauttivat, että mukaan valikoitiin potilaita, joilla oli jo huomattavia nivelmuutoksia. D-vitamiini on keskeinen luun terveyden kannalta, mutta ruston terveydelle sen merkitys vähäisempi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Klaritromysiinin käyttöön voi liittyä keskenmenoja

Koko Tanskan väestön kattavassa rekisteritutkimuksessa klaritromysiinin käyttöön varhaisraskauden aikana liittyi lisääntynyt keskenmenon vaara mutta ei synnynnäisiä epämuodostumia. Penisilliinin tai erytromysiinin käyttöön ei liittynyt keskenmenojen vaaraa. Aineisto käsitti yli 900 000 raskautta, 706 000 elävänä syntynyttä, 77 500 keskenmenoa ja 148 000 raskaudenkeskeytystä. 401 äitiä käytti klaritromysiiniä raskauden ensi kolmanneksen aikana ja heistä 40:lle tuli keskenmeno (10 %) (riskisuhde 1,56; 95 %:n LV 1,14-2,13). Vastasyntyneen epämuodostumien vaara ei ollut lisääntynyt klaritromysiiniä käyttäneillä (riskisuhde 1,03; 95 %:n LV 0,52-2,00). Löydös oli sama kuin aikaisemmin eläintutkimuksissa havaittu. Lisätutkimuksia tarvitaan klaritromysiinin käyttöön varhaisraskaudessa johtaneista sairauksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Muistutus tulehduskipulääkkeiden sydänhaitoista

Yhdysvaltojen sydänjärjestö (AHA) muistuttaa, että tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt sydänsairauksien vaara. Tulehduskipulääkkeitä käyttäneillä sydäninfarktin sairastaneilla oli 45 % suurempi riski sairastua toiseen infarktiin viiden seuraavan vuoden kuluessa kuin niillä infarktipotilailla, jotka eivät käyttäneet tulehduskipulääkkeitä. Useissa tutkimuksissa on havaittu myös eroja sydänsairauksien vaaroissa eri tulehduskipulääkkeitä käytettäessä. Reseptilääkkeiden lisäksi potilas saattaa hankkia ja käyttää saman lääkeryhmän valmisteita myös käsikauppalääkkeinä, jolloin annokset kasvavat. AHA pitää ongelmaa merkittävänä. Lääkärin tulisi keskustella tulehduskipulääkkeiden vaaroista avoimesti potilaan kanssa ja korostaa heidän omaa vastuutaan lääkkeiden turvallisessa käytössä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologiset reumalääkkeet altistavat vyöruusulle?

Nivelreuman hoitoon käytettäviin biologisiin lääkkeisiin adalimumabiin (Humira), etanerseptiin (Enbrel) ja infliksimabiin (Remicade) liittyy merkittävästi suurentunut riski sairastua vyöruusuun. Tutkimuksessa oli lähes 12 000 biologisia lääkkeitä käyttäviä ja 3 670 verrokkia, joita hoidettiin perinteisillä reumalääkkeillä. Biologisia lääkkeitä käyttävillä vyöruusua esiintyi 1,6 tapausta 100 hoitovuotta kohti, kun perinteisiä hoitoja saaneilla esiintymä oli 0,8 tapausta 100 hoitovuotta kohti. Tuloksien luotettavuutta heikensi avoin tutkimusasetelma ja puuttuva tieto kortikosteroidien käytöstä. Tutkijat kehottavat harkitsemaan nivelreumapotilaan rokottamista vyöruusua vastaan ennen biologisten lääkkeiden käyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ammatinharjoittajan vastaanottotoiminnan sopimus

Suomen Lääkäriliitto ja Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) ovat neuvotelleet yhteisen ammatinharjoittajan vastaanottotoiminnan sopimusmallin, jonka pohjalta ammatinharjoittaja ja yksityinen lääkärikeskus voivat tehdä yhteistyösopimuksen. Sopimuksen mahdollisesta uudistamisesta neuvotellaan parhaillaan. Myös yritysmuodossa toimivalle lääkärille on olemassa yhdessä hyväksytty yritys-yrityssopimusmalli. Sopimuksessa on osio vastaanottotoiminnan järjestämisestä niin lääkärikeskuksen kuin ammatinharjoittajan osalta. Kummankin osapuolen vastuut ja velvoitteet on sovittu. Sopimuksessa sovitaan myös ammatinharjoittajan lääkärikeskukselle maksaman korvauksen suuruudesta ja lääkärin palkkioiden tilityksestä. Sopimuksessa määritellään sen voimassaolo ja päättymisehdot.

Marjut Laurikka-Routti

in memoriam: Heikki Isomäki 27.10.1935-13.11.2012

Tampereen yliopiston reumatologian emeritusprofessori, Reumasäätön sairaalan ylilääkäri Heikki Isomäki kuoli Heinolassa 77-vuotiaana äkilliseen sairauteen. Ähtärissä syntynyt maanviljelijäperheen esikoinen oli oman kylänsä ensimmäinen ylioppilas. Hänet aloitti yliopisto-opintonsa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, mutta päätyi opiskelemaan lääketiedettä Turun yliopistoon, josta valmistui lääkäriksi 1963.

Marjatta Leirisalo-Repo, Martti Nissilä, Markku Kauppi, Markku Hakala, Timo Palosuo, Hannu Kautiainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030