Perusterveydenhuollon tuotteistus ei ole uutta
LT Eeva Ketola ym. esittävät Lääkärilehdessä 45/2012 (s. 3311-6), että pDRG on ensimmäinen yritys yhdistää perusterveydenhuollon diagnoosipohjainen luokittelu palvelujen kustannuksiin. Jo 10 vuotta 30 terveyskeskuksessa käytössä olleen Avohoidon potilasryhmitys (APR) -järjestelmän kirjoittajat jättävät huomioitta. Syyksi ilmeni, että APR:ssä "hoitotuotannon määrä on laskettu toimintolaskennan periaatteiden mukaan". Perustelu on käsittämätön. Laskentatoimen kirjallisuuden mukaan nimenomaan toimintolaskenta on tuotekustannuksia arvioitaessa selvästi tarkempi kuin perinteinen ns. jälkilaskenta. Koska tuotantokustannukset kohdistuvat paremmin, kohdentumattomien yleiskustannusten osuus supistuu olennaisesti, varhaisimmassa suomalaisesimerkissä jopa 60 %:sta 16 %:iin (1).