Holhoava terveysvalistus ei tehoa

Kansalaisia on valistettu samalla tavoin jo vuosikymmeniä ja sosioekonomiset erot vain syvenevät. Nykymuotoinen terveysvalistus on tulossa tiensä päähän, arvioivat asiantuntijat.

Ulla Järvi

Liitto toistaa Altera-mallin uusin termein

Puheenjohtaja Raija Niemelä pohtii pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 10/2013 (s. 713) terveydenhuoltouudistuksen tukalaa tilannetta ja referoi liiton hallituksen 14.2.2013 tekemiä terveyspoliittisia linjauksia. Olen ihmetellyt, miten myöhäiseen vaiheeseen liitolta on jäänyt sanoa asiasta ylisummaan edes jotakin. Vaikeaselkoiseen muotoon kirjoitettu hallituksen kannanotto uudistuksen ydinkysymykseen on, että 1) nykyisten terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien tulisi jatkaa nykyiseen tapaansa tuottajina kuntayhtymäpohjaisesti, ja 2) tulisi luoda vain järjestämisvastuussa olevat erva-alueet (lausunnossa miljoonapiirejä). Nämä olisivat tulkintani mukaan pelkkiä juridishallinnollisia kuntayhtymiä, joilla ei olisi mitään merkittävää omaa palvelutuotantoa. Ne järjestelisivät piirissään budjettiohjausta käyttäen terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien toiminnan. Sitä varten ne keräisivät rahat kunnilta niiden asukasmäärän perusteella. Loput tarvittavista rahoista erva-piiri saisi valtionapuna, jota määritettäessä käytettäisiin väestön demografisia kertoimia.

Taito Pekkarinen

Joustavasti eläkkeelle ammattiryhmän työkyvyn mukaan

Koska työntekijäammatit vähenevät ja koulutustaso nousee, jatkossa yhä harvempi suomalainen tarvitsee normaalia varhaisempaa eläkeikää. Sitä ennen eläkeiän alarajan säilyttäminen 63 vuodessa on työn­tekijäammateissa inhimillisesti ja taloudellisesti kestävä ratkaisu.

Tiina Pensola, Harri Vainio

Uudet parametrit tarpeen eturauhassyövän aktiivisessa seurannassa

Tuoreen tutkimuksen hämmentävien tulosten mukaan aktiivisessa seurannassa olevilla potilasryhmillä PSA-arvon nousunopeudella (PSA-V) ja kahdentumisajalla (PSA-DT) on korkeintaan vähäinen prognostinen informaatioarvo. Näiden PSA:n kahden yleisimmän johdannaisen on katsottu kuvastavan eturauhasen histologisessa rakenteessa tapahtuvia muutoksia. Niihin ei tutkijoiden mielestä kuitenkaan pitäisi turvautua hoitopäätöksiä tehtäessä, vaan ratkaisujen tulisi perustua biopsialöydöksiin. PSA-DT ei tässä tutkimuksessa kyennyt osoittamaan seuranneessa biopsiassa todettua taudin etenemistä, ja PSA-V ennusti vain heikosti muuta kuin Gleasonin luokan 4/5 karsinoomaa.

Ossi Lindell

Memantiini ei lievitä frontotemporaalidementian oireita

Memantiini on hyväksytty kohtalaisen ja vaikean Alzheimerin taudin lääkehoidoksi, ja sen on arveltu olevan hyödyksi muissakin muistisairauksissa, kuten Parkinsonin taudin dementiassa, verisuoniperäisessä ja sekatyyppin dementioissa. NMDA-reseptorien aktivoituminen, johon memantiinin estovaikutus kohdistuu, on useiden dementioiden perusmekanismi. Memantiini ei kuitenkaan lievittänyt frontotemporaalisen dementian oireita toistaiseksi laajimmassa satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa.

Päivi Hartikainen

Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito

Muistisairaista 15 %:lla sairaus etenee loppuvaiheen vaikeaan dementiaan.

Riitta Antikainen, Tarja Konttila, Jukka Virolainen, Timo Strandberg

Raskaudenkeskeytys toisella raskauskolmanneksella

Vaikka Suomessa raskaudenkeskeytykset tehdään yhä varhaisemmilla raskausviikoilla, on toisen raskauskolmanneksen keskeytysten määrä pysynyt samana, ja meillä niitä on tehty jonkin verran enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Maarit Mentula, Oskari Heikinheimo

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä - enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Tutkimuksissa on löydetty viitteitä lehmänmaidon käytön aloittamisiän ja käyttömäärän yhteydestä diabetesriskiin, mutta näyttö on toistaiseksi riittämätöntä ja hajanaista.

Liisa Uusitalo, Sari Niinistö, Suvi M. Virtanen

Elämäntaitojen kirkastaja

Psykoterapeutteja kouluttava Antti S. Mattila haluaa herättää jokaisessa ihmisessä piilevän filosofin. Pienellä ajattelutavan muutoksella voi syntyä suuria oivalluksia.

Jaana Ahlblad

Kompuroiva kirvesmies - tapauksen ratkaisu

59-vuotiaalla kirvesmiehellä oli ollut kolme vuotta aikaisemmin L4/5-välin prolapsi ja vasemman­puoleinen iskiasoireyhtymä, josta hän toipui konservatiivisella hoidolla ja palasi työhönsä ­kivuttomana. Vähitellen rakennuksilla kiipeillessä hän alkoi tuntea alaraajojen, erityisesti vasemman alaraajan voiman heikentyneen ja työpäivän jälkeen tuntui molemmissa pakaroissa kipua.

Seppo Soinila, Raili Kauppinen