77737 osumaa

Metformiiniin liittyvä maitohappo­asidoosin riski

Tanskan lääkeviranomainen muistuttaa hyvin harvinaisesta, mutta mahdollisesti vaarallisesta maitohappoasidoosista diabeetikoilla, joita hoidetaan metformiinilla. Tapausmäärät ovat lisääntyneet samalla, kun metformiinin käyttäjien lukumäärä Tanskassa on kolmessa vuodessa yli kaksinkertaistunut. Vuosina 2011-12 tapauksia ilmoitettiin yhteensä 23. Maitohappoasidoosiin riski on suurentunut, kun kreatiniinin puhdistuma on alle 60 ml/minuutissa, samoin kuin dehydraatiossa, vakavissa tulehduksissa, jodivarjoaineita käytettäessä tai verenpaine- ja tulehduskipulääkitystä aloitettaessa. Myös diabeteksen huono hoitotasapaino, pitkä paasto, runsas alkoholinkäyttö ja maksan vajaatoiminta lisäävät riskiä. Akuuteissa tilanteissa on harkittava metformiinilääkityksen tauotusta. Yksityiskohtaiset ohjeet ovat luettavissa Tanskan lääkeviranomaisen verkkosivuilta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lumevaikutus vahva vaikeassakin masennuksessa

Vaikeaa masennusta sairastavista avohoitopotilaista tehtyjen 75 kontrolloidun tutkimuksen analyysissä vuosilta 1981-2000 yllättävän suuri osa sai apua lumeesta. Lumeen edullinen vaikutus vaihteli suuresti, välillä 12-52 %. Puolessa tutkimuksista 30 % lumeella hoidetuista potilaista parani merkittävästi, kun taas aktiivilääkitystä saaneista merkittävää paranemista osoitti enimmillään 50 % (vaihtelu 32-70 %). Lumeen vaikutus paranemiseen on lisääntynyt noin 7 % kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen kuluessa, kuten myös aktiivilääkityksen vaikutus. Tutkimus osoitti lumekontrolloitujen tutkimuksien tarpeellisuuden esimerkiksi uusien masennuslääkkeiden todellisen tehon osoittamiseksi. Tutkijat toteavat lumeen käytön masennuksen hoidossa eettisesti ongelmalliseksi ja esittävät pohdittavaksi, miten eettiset ongelmat voitaisiin välttää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Apiksabaani eteisvärinään

Hyytymistekijä X:n estäjä apiksabaani (Eliquis, Bristol-Myers Squibb ja Pfizer) on hyväksytty EU-maissa eteisvärinään liittyvien aivohalvauksien ja systeemisten tromboosien estoon. Aikaisemmin samaan tarkoitukseen on varfariinin lisäksi hyväksytty rivaroksabaani (Xarelto, Bayer) ja dabigatraani (Pradaxa, Boehringer Ingelheim). Kolmelta uudelta valmisteelta puuttuu antikoagulanttivaikutuksen kumoava antidootti vuotokomplikaatiotilanteisiin, varfariinilla se on. Apiksabaanille kehitellään antidootiksi PRT 4445 -proteiinia. Yhdysvalloissa FDA on lykännyt apiksabaanin mahdollisen hyväksymisen eteisvärinään keväälle 2013. Eteisvärinää sairastaa arviolta 6 miljoonaa ihmistä Euroopassa ja sama määrä Yhdysvalloissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tsolpideemi lisäsi kaatumisriskiä

Unilääkkeenä sairaalassa tsolpideemia käyttäneillä (n = 4 962) oli selvästi suurempi riski kaatuilla kuin potilailla (n = 11 358), jotka eivät käyttäneet heille määrättyä tsolpideemia (3,04 vs. 0,71 %; p < 0,001). Tsolpideemin käyttäjien kaatumisriski sairaalaolosuhteissa oli samaa tasoa kuin mm. bentsodiatsepiinien, opioidien, masennuslääkkeiden tai psykoosilääkkeiden käyttäjien.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

40-vuotiaan naisen vuosia vaivannut ummetus - osa 2

Työssä käyvä kolmen lapsen äiti hakeutui yleislääkärin vastaanotolle ummetusongelmansa vuoksi. Suoli tyhjeni keskimäärin kerran viikossa. Ulostaminen oli hyvin kivuliasta, mutta ulosteessa ei ollut verta eikä limaa. Aterian jälkeen vatsa turposi herkästi, ja toisinaan tämä aiheutti kovia vatsakipuja vasemmalle navan seutuun. Ulostaminen kuitenkin auttoi tähän. Vuosia vaivannut ummetus oli vähitellen pahentunut niin, ettei nainen pärjännyt enää kotikonstein. Hän itse epäili peräpukamia, koska äidilläkin oli ollut niitä. Äiti oli tosin kuollut jo 50-vuotiaana nopeasti etenevään paksusuoli­syöpään.

Raili Kauppinen

Moskiitot, verkot ja noidat

Afrikan maissa malaria on edelleen varsinainen vitsaus ja lasten yleisin kuolinsyy. Länsi-Afrikassa sadastatuhannesta alle 5-vuotiaasta noin tuhat kuolee siihen vuosittain. Vain kymmenes väestöstä ajattelee että malarian aiheuttaja on moskiitto. Vietin itse viime talven kenttätyössä tutkien äitien kulttuurisia käsityksiä lasten malariasta. Minua siivitti matkalleni kysymys siitä, miksi ihmisten omat käsitykset tautien syistä tavoittavat niin työläästi kansainvälisten malarianehkäisyprojektien käytännöt.

Marja-Liisa Honkasalo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030