Ikkunat auki opiskelijaboksista

Lääketieteen opinnot vievät aikaa ja vaativat sitoutumista. Luentoja, tenttejä, ryhmäopetuksia ja muita harjoitteita riittää. Saadakseen yhä lisääntyvän lääketieteellisen tiedon hallintaansa käytännön taitojen ohella on ponnisteltava uutterasti kuusi vuotta. Antaako ansiokkainkaan opintoihin panostaminen kuitenkaan riittävät valmiudet toimia lääkärin haasteellisessa mutta niin palkitsevassa työssä?

Sami Heistaro

Opetuspotilas ansaitsee täyden huomion

Kliiniset opettajat kertovat, että opetustilanteesta hyötyvät parhaimmillaan sekä potilas että opiskelijat. Pahimmillaan meno muistuttaa torikokousta.

Mari Vehmanen

Kurssikaveri on hyvä tuki kesätöissä

Tamperelaiskandit huomasivat, että on monta hyvää syytä lähteä tuttujen opiskelukavereiden kanssa samaan kesätyöpaikkaan. Vertaistukea ja lenkkiseuraa on aina tarjolla.

Mari Vehmanen

Riika vetää suomalaisopiskelijoita

Latviassa lääketiedettä ja hammaslääketiedettä opiskelevien suomalaisten määrä on selvässä kasvussa. Tällä hetkellä suomalaisopiskelijoita on Riian kahdessa yliopistossa noin 60, joista liki 50 on lääkisläisiä.

Jaana Ahlblad

Yliopistot halutaan vertailuun

Lääketieteen opiskelijat haluavat kehittää kansallisen kyselytutkimuksen, jonka avulla tutkitaan opetuksen laatua.

Anne Seppänen

40-vuotiaan naisen vuosia vaivannut ummetus - tapauksen ratkaisu

Työssä käyvä kolmen lapsen äiti hakeutui yleislääkärin vastaanotolle, koska hänen elämänsä oli alkanut pyöriä vain ulostamisen ympärillä. Vatsa turposi ja oli kipeä milloin vain ja ulostaminen oli hankalaa ja kivuliasta. Potilas oli kokeillut erilaisia kuituvalmisteita ja pehmittäviä laksatiiveja niistä apua saamatta. Paksusuolen tähystyksessä ei poikkeavaa löytynyt, mutta puoli vuotta myöhemmin 10 cm:n rektumprolapsi jouduttiin korjaamaan kirurgisesti. Prolapsin korjaaminen ei kuitenkaan helpottanut ulostamistarpeen puutetta tai tuhrintaa.

Raili Kauppinen, Kari Mikkola

Uusi tuberkuloosilääke tulossa

Yhdysvaltojen FDA:n asiantuntijapaneeli puolsi äänin 11-7 myyntilupaa uudella vaikutusmekanismilla toimivalle tuberkuloosilääkkeelle bedakviliinille (Sirturo, Johnson&Johnson). Lääke estää entsyymiä, joka on välttämätön tuberkuloosibakteerin energiansaannille. Bedakviliini otetaan tabletteina kerran päivässä ja sen odotetaan auttavan erityisesti muille lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin hoidossa. Haittavaikutukset ovat kohdistuneet mm. maha-suolikanavaan, ja lääke voi pidentää sydämessä johtumisaikaa. Lääke on käsiteltävänä myös Euroopan lääkevirastossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aflibersepti silmänpohjan ikärappeumaan

Euroopan komissio on hyväksynyt endoteelikasvutekijän (VEGF) estäjän afliberseptin (Eylea, Bayer HealthCare) silmänpohjan nesteiseen ikärappeumaan. Vertailevassa tutkimuksessa aflibersepti auttoi sairaudessa yhtä hyvin kuin jo käytössä oleva ranibitsumabi (Lucentis, Novartis). Lääkettä annetaan injektiona noin kerran kuukaudessa. Nesteinen ikärappeuma on yleisin sokeuteen johtava sairaus yli 65-vuotiailla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hydroksietyylitärkkelysinfuusiot turvatarkastukseen

Euroopan lääketurvalautakunta käynnisti selvitykset hydroksietyylitärkkelystä sisältävien infuusionesteiden turvallisuudesta. Valmisteita käytetään mm. ensihoidossa plasmavolyymin lisääjinä. Vaikeaa sepsistä sairastavilla on vertailututkimuksissa ilmennyt hydroksietyylitärkkelystä käytettäessä enemmän munuaiskomplikaatioita ja suurempi kuoleman vaara kuin Ringerin asetaattia käytettäessä. Tehohoidossa tehdyssä tutkimuksessa hydroksietyylitärkkelysvalmisteita vertailtiin elektrolyyttejä sisältäviin infuusionesteisiin. Munuaiskomplikaatioita esiintyi hydroksietyylitärkkelystä käytettäessä enemmän, mutta kuoleman riskissä ei ollut eroa. Suomessa käytössä olevista valmisteista turvatarkastus kohdistuu valmisteisiin Hesra, HyperHAES, Tetraspan,Venofundin, Volulyte ja Voluven.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kuntoilusta hyötyä dyslipidemian statiinihoidossa

Statiinit vähensivät dyslipidemiaa sairastavien miesten kuolleisuutta ja hyvä ruumiillinen kunto paransi vielä tilannetta. Kymmenen vuoden pituiseen seurantatutkimukseen otettiin 10 000 keskimäärin 60 vuoden ikäistä miestä. Heistä puolella oli verenpainetauti, joka viides tupakoi ja kolmasosalla oli diabetes. Kokonaiskolesteroli oli tasolla 6,0 mmol/l ja LDL-kolesteroli tasolla 4,2 mmol/l. Kuolleisuus väheni kuntoilun määrään lisääntyessä sekä statiineja käyttäneillä että muilla. Parhaassa kunnossa olevilla statiinien käyttäjillä oli 70 % pienempi todennäköisyys kuolla kuin huonoimmassa ruumiillisessa kunnossa olevilla (riskisuhde 0,30; 95 %:n LV 0,21-0,41). Jos statiinilääkitys ei ollut käytössä, riskisuhde oli 0,53 (0,44-0,65). Statiinireseptiin kannattaa siis lisätä myös kuntoilu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä