Ramipriilista apua katkokävelyyn?

Verenpainelääkkeenä käytetty ACE:n estäjä ramipriili lisäsi 10 mg:n päiväannoksilla katkokävelypotilaiden kivutonta kävelyä merkittävästi enemmän kuin lume. Kolmessa australialaisessa sairaalassa tehdyssä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa oli mukanan 212 iältään 65,5-vuotiasta perifeeristä valtimotautia sairastavaa, joista puolet sai ramipriilia ja puolet lumetta 24 kuukauden ajan. Lumehoitoa saaneisiin verrattuna ramipriiliryhmän kävelyaika ilman kipua piteni 75 sekuntia (95 %:n LV 60-89 s; p < 0,001) ja maksimaalinen kävelykyky 255 sekuntia (215-295 s; p < 0,001). Myös kävelynopeus ja portaiden nousu paranivat. Ramipriilin vaikutusmekanismi jäi epäselväksi, mutta lääke saattoi parantaa raajojen verenkiertoa ja lihasten toimintoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kouluterveydenhuolto tarvitsee tietoa tutkintokohtaisista terveysvaatimuksista

Koululääkärin tärkeä tehtävä on tarjota opastusta ja motivoida terveyskäyttäytymistä, jotta nuori voi toimia haluamassaan ammatissa. Kouluterveydenhuollossa tulisikin olla tietoa alakohtaisista ­terveydentilavaatimuksista, jotta oppilaan suunnitelmiin kyetään reagoimaan ristiriidan tullessa kohdalle. Jos oppilaan terveydentila ei riitä ammattihaaveisiin, hänet tulisi ohjata opinto-ohjaajalle tai opiskelijahuoltoon, jossa hänen tulisi saada opastusta ja tukea sopivan ammatin löytämiseen.

Susanna Kemppainen, Anne Salmi

Pitkäaikainen nielemisvaikeus ja närästys

Ruokatorvesta otetuissa koepaloissa todettiin levyepiteelin lievää soluväliturvotusta ja epiteelin alueella kohtalaisesti tulehdussoluja, joista suurin osa on eosinofiilisia (muutamissa kohdin yli 15-20 kpl/suuren suurennuksen kenttää kohden (HPF) (kuva 2). Lisäksi ruokatorven koepaloissa oli refluksiesofagiittiin sopien lisääntynyt neutrofiilien määrä.

Perttu Arkkila

Rintasyövän seulonta

Voidaanko päätellä, että rintasyövän seulonta on vähentänyt kohdeväestön rintasyöpäkuolleisuutta noin viidenneksellä?

Matti Uhari

Erikoislääkärikoulutuksen arviointi on ajankohtaisempaa kuin koskaan

Erikoislääkärikoulutus on siirtymässä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueelta sosiaali- ja terveysministeriön hoidettavaksi. Samalla koulutuksen koordinointia ja rahoitusta arvioidaan uudestaan. Työtä hallinnoi ns. siirtotyöryhmä ja suunnitteilla on koulutusmäärien kansallinen koordinointi. Tämän työn tuloksena tulee varmasti muutoksia, jotka vaikuttavat sekä koulutettavien että koulutusyksiköiden asemaan myös työvoiman kannalta. Tavoitteena on ohjata erikoislääkärikoulutusta vastaamaan eri erikoisaloille tarvittavan työvoiman tarvetta.

Juuso Tamminen

Lääkärien työaika vaatii priorisointia

Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan lääkärien työajasta noin 60 % kuluu avosairaanhoidon vastaanotto­toimintaan. Lääkäriliiton johtajan Heikki Pärnäsen mukaan on pohdittava, onko se tarpeeksi, kun ­lääkäriin pääsy on niin hankalaa.

Heidi Mäenpää

in memoriam: Juhani Kuisma
5.5.1929-26.7.2012

Lääkintöneuvos Juhani Kuisma kuoli 26.7.2012 Ylivieskassa 83 vuoden iässä. Juhani oli syntynyt Turussa 5.5.1929, käynyt koulunsa Keravalla ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1958. Yleislääketieteen spesialiteetin ja hallinnon pätevyyden hän sai ensimmäisten joukossa Suomessa. Puoliso Sirppa löytyi jo opiskeluaikana samalta vuosikurssilta. Perheeseen syntyi kaksi lasta, Outi ja Petri.

Jouko Mattila, Pauli Isokangas Ja Risto Riitesuo

in memoriam: Pentti Tapani Nieminen
13.4.1948-30.9.2012

Ylilääkäri Pentti Nieminen menehtyi lyhyeen vaikeaan sairauteen 30.9.2012 Oulaisissa.

Asko Rantala, Päivi Impola, Ahti Mäenpää, Simo Jyväsjärvi

Huolimatonta tekstiä toksikologiasta

On hienoa, että toksikologiasta julkaistaan myös suomenkielistä tekstiä. Tämä on tarkoitettu esipuheen mukaan suurelle yleisölle kansanomaiseksi tiedekirjaksi. Laajahko teos sisältää runsaasti hyödyllisiä esimerkkejä toksisuuden monimuotoisuudesta. Kirja perustuu brittitoksikologi John Timbrellin pätevään alan oppikirjaan ja tässä on sen heikkous. Se ei ole pystynyt astumaan alas monimutkaisen taustatiedon ja ammattiterminologian korkeuksista ei-ammattilaisen tasolle.

Kirsi Vähäkangas

Tutkittua tietoa ravitsemuksesta

Suomalaisilla tutkijoilla on pitkä ja menestyksekäs historia ravitsemustutkimuksessa. Antti Aro, Marja Mutanen ja Matti Uusitupa ovat tämän perinteen vaalijoita ja he ovat nyt toimittaneet Ravitsemustieteen oppikirjan 4. painoksen. Kappaleiden kirjoittamiseen osallistunut 47 asiantuntijan kirjo perustutkijoita, ravitsemustieteilijöitä ja kliinikoita kuvaa hyvin ravitsemustieteen poikkitieteellistä ja tärkeää roolia monella alalla. Erityisesti se korostaa eri asiantuntijoiden yhteistyön merkitystä ravitsemuksen toteutuksessa. Kirja on kauttaaltaan hyvin kirjoitettu ja aiempia versioita selkeämpi ulkoasultaan ja kuvitukseltaan.

Jussi Pihlajamäki