Ihomelanooman diagnoosiviive

Ihomelanooma on eräs yleisimmistä syöpälajeista. Sen kliininen tunnistaminen on vaikeaa ja syövän toteaminen edellyttää patologisanatomista diagnoosia (PAD), joka on keskeinen peruste ­melanooman hoitolinjan valinnoille. Melanooman diagnosointi poistetusta luomesta ei aina ole patologillekaan helppoa. Tutkittujen ihonäytteiden suuri määrä voi myös johtaa prosessiviiveisiin diagnoosin ilmoittamisessa. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan lausunnoissa on arvioitu melanooman diagnoosiviivettä potilasvahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Spirometriatutkimusten laatuongelmat voivat viivästyttää keuhkoahtaumataudin diagnoosia

Terveyskeskusten ja työterveyshuollon spirometriatutkimuksista puolet tehtiin yli 60-vuotiaille. Tämä ei vastaa keuhkoahtaumatautiohjelman tavoitetta taudin varhaisemmasta diagnosoinnista.

Anne Pietinalho, Markku Pekonen

Työhyvinvoinnin nälkä ja liiton eväät

Vuosi alkoi entiseen tapaan valtakunnallisilla Lääkäripäivillä. Vähemmän perinteistä oli kuitenkin se, että yksi seminaari käsitteli pelkästään lääkäreiden omaa työhyvinvointia. Teema sopii hyvin kollegiaalisuuteen, joka on tälle vuodelle nostettu erityishuomion kohteeksi.

Kari-Pekka Martimo

Kunta-alan lääkärien palkkoihin korotuksia 1.2.2013

Jokaisen viranhaltijan tehtäväkohtaista kuukausipalkkaa ja omalääkärien väestöosaa korotetaan 1.2.2013 lukien 1,3 prosentin yleiskorotuksella. Samalla korotetaan viranhaltijoiden henkilökohtaista lisää 1,3 prosentilla.

Heidi Mäenpää

Erityispätevyys­kuulustelut 2013

Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmän pätevöitymisohjelmiin sisältyvä kuulustelu (www.laakariliitto.fi/koulutus/erityispatevyydet/kuulustelut.html) on mahdollista suorittaa seuraavina perjantaipäivinä klo 9-15:

Yksityislääkärin palkkiokehitys suotuisaa, alakohtaiset erot suuria

Yksityislääkärit määrittävät itse palkkiotasonsa ­vallitsevan markkinatilanteen mukaisesti. Palkkiot ovat viime vuosina nousseet palkansaajien ansioita nopeammin.

Juho Ruskoaho, Jukka Vänskä

in memoriam: Kirsti Kauppinen 30.10.1921-8.10.2012

Ihotautien dosentti Kirsti Kauppinen (o.s. Heiskanen) kuoli Helsingissä 8.10.2012. Hän oli syntynyt Porissa 30.10.1921, mutta muutti nelivuotiaana Nilsiään, jonne savonlinnalainen proviisori-isä perusti oman apteekin. Kesät kuluivat äidin talonpoikaissuvun mailla Längelmäveden rannalla. Kotona kunnioitettiin sivistystä ja koulutusta, ja niinpä tytär lähetettiin jo 11-vuotiaana Helsinkiin opintielle Tyttönormaalilyseoon, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi 1941. Asuinpaikkana oli vanhenevan enon ja tädin ruokahuoneen alkovi, jonka hän muisti karuna paikkana. Helpotusta koti-ikävään toivat perheen mukavat kotiapulaiset ja Töölön rantakalliot. Sota-aikana hän toimi myös Nilsiässä pikkulottana 1938-44.

Raili Kauppinen, Terttuliisa Ahokas, Arja-Leena Kariniemi

in memoriam: Vuokko Kinnula 29.7.1947-17.11.2012

Professori Vuokko Kinnula menehtyi nopeasti edenneeseen vaikeaan sairauteen 17.11.2012 Helsingissä.

Maija Halme, Riitta Kaarteenaho, Pirjo Koistinen, Kimmo Kontula, Tarja Laitinen, Witold Mazur, Tuula Toljamo

in memoriam: Antti Arstila 23.2.1940-15.11.2012

LKT, professori Antti Uolevi Arstila syntyi 23.2.1940 ja kuoli 15.11.2012 pitkällisen sairauden murtamana. Antti Arstila tuli suurelle yleisölle tunnetuksi ennen kaikkea vaihtoehtoisten lääketieteellisten menetelmien kannattajana. Yliopistopiireissä hän oli arvostettu tiedemies ja tutkija.

Osmo Hänninen, Pirkko Arstila

Eutanasian mahdollisuus tarvitaan

Kirjalla on selkeä tehtävä, sillä keskustelu eutanasiasta on tullut ajankohtaiseksi lääketieteen kehityksen myötä. Nykyään ihmisen elämää voidaan pidentää silloinkin, kun se ilman hoitotoimenpidettä olisi jo päättynyt luonnolliseen kuolemaan. On siis hyväksyttävä lääketieteen toimintamahdollisuuksien rajallisuus.

Voitto Järvimäki Terhi Puhto