Varoituksia ”ripsiravinteista”

Ruotsissa Läkemedelsverket varoittaa kuluttajia silmäripsien tai kulmakarvojen kasvattamiseen markkinoiduista kosmeettisista tuotteista, joissa on luvattomasti prostaglandiinien analogeja. Mainonnassa valmisteita kutsutaan mm. "silmäripsiravinteiksi" tai "silmäripsiseerumeiksi". Tuotteissa on esiintynyt mm. isopropyylikloprostenaattia ja etyylikloprostenoliamidia, jotka rinnastetaan lääkkeiksi. Hormonien tapaan vaikuttavat prostaglandiinit silmälääkkeissä aiheuttavat haittoina mm. silmien punoitusta, ärsytystä ja kutinaa, silmäkipuja ja pigmentin keräytymistä iirikseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tofasitinibi hyväksyttiin nivelreumaan

FDA on hyväksynyt Janus-kinaasin estäjä (JAK) tofasitinibin (Xeljane, Pfizer) tabletteina kohtalaisen vaikean tai vaikean nivelreuman hoitoon, kun tauti ei reagoi tavanomaiseen lääkehoitoon tai vaste metotreksaattiin on huono. Lääkkeestä on julkaistu 7 kliinistä tutkimusta, joissa tehosta on saatu näyttöä. FDA:n neuvonantajapaneeli suositti äänin 8-2 lääkkeen hyväksymistä, mutta osa jäsenistä empi, onko näyttö turvallisuudesta riittävä. Tofasitinibiin on liittynyt vakavia infektioita (3 % 100 potilasvuotta kohti), mm. tuberkuloosia. Muita vakavia haittoja ovat olleet lymfoomat ja syövät. Vakavista haitoista on pakkaukseen tulossa varoitusteksti. Lääkkeen hyväksymiseen liitettiin vaatimus tutkia hoidon turvallisuutta edelleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epäselvä anafylaktinen reaktio

Pojalle tehtiin vielä ns. immunospot-tutkimus, jolla selvitettiin harvinainen herkistyminen yhdelle allergeeniraaka-aineelle. Seerumissa oli selvästi osoitettavia IgE-vasta-aineita vain yhdelle munkin ainesosalle, leivänparanteen (Berlinermix 20 SF) "osittaiselle vehnäproteiinihydrolysaatille". Tämä leivänparanne on tarkoitettu lisäämään juuri munkkien tai vohveleiden kuohkeutta. Heräsi epäily, että tämä happohydrolysoitu gluteeni oli potilaan allergisten reaktioiden aiheuttaja.

Anna Pelkonen

Karppavat naiset sekä sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuus

Kyseessä on altistuslähtöinen - tällöin prospektiivinen tutkimus. Altistus vähän hiilihydraatteja ja paljon proteiinia sisältävälle ruokavaliolle todennettiin ennen sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tieto sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuudesta kerättiin taannehtivasti tietokannoista, joten tutkimus oli myös historiallinen.

Matti Uhari

40-vuotiaan naisen vuosia vaivannut ummetus - osa 1

Työssä käyvä kolmen lapsen äiti hakeutui yleislääkärin vastaanotolle ummetusongelmansa vuoksi. Suoli tyhjeni keskimäärin kerran viikossa. Ulostaminen oli hyvin kivuliasta, mutta ulosteessa ei ollut verta eikä limaa. Aterian jälkeen vatsa turposi herkästi, ja toisinaan tämä aiheutti kovia vatsakipuja vasemmalle navan seutuun. Ulostaminen kuitenkin auttoi tähän.

Raili Kauppinen

Vaalit ohi, entä nyt?

Kahdet vaalit käyty, äänestysprosentti ei kovin korkealle kohonnut kunnallisvaaleissa eikä oman liittomme valtuuskunnan vaaleissakaan. Miksei kansalaisia eikä meitä lääkäreitäkään kiinnosta enempää osallistua päätöksentekoon yhteisistä asioistamme? Onko jonkinlainen turhautuminen vallalla - äänestä mitä äänestät, mikään ei kuitenkaan muutu… Väärä mielipide minun mielestäni.

Ulla Palmu

Kokemukset hyötykäyttöön

Lääkäriliiton alueellisissa valiokunnissa vaikutetaan paikallisiin ja valtakunnallisiin asioihin. Millaista ­valiokuntatyö on? Miksi kannattaa lähteä mukaan? Mistä kiireinen lääkäri löytää aikaa valiokuntatyöhön?

Elli Alarotu

Potilasturvallisuuden perusteos

Lontoon Imperial Collegen kliinisen turvallisuustutkimuksen professori Charles Vincent kuuluu potilasturvallisuuden pioneereihin. Hänen vuonna 2006 ilmestyneestä Patient Safety -kirjastaan on vuonna 2010 tullut toinen painos, joka ensipainokseen verrattuna on laajentunut erityisesti kliinisten esimerkkien ja potilasturvallisuustyökalujen esittelyn osalta.

Pirjo Pennanen

Taisteluun kyynisyyttä ja potilaiden eriarvoisuutta vastaan

Häiritseekö sinua terveydenhuollon työntekijöiden kyynisyys, kilpailuhenkisyys tai kylmyys? Entä yhteiskunnan syvenevä epätasa-arvo ja kasvavat terveyserot? Tässä englantilaiskollegoiden ehdotuksia, millaisilla lääkkeillä nykytilannetta tulisi hoitaa niin yksilöiden kuin koko terveydenhuollonkin tasolla. Vaikka kirjoittajat käsittelevätkin aihetta englantilaisen järjestelmän (National Health Service, NHS) näkökulmasta, valtaosa sanomasta pätee yhtä hyvin Suomessakin.

Silja Kosola

Rokottamalla sietokykyä työstressille

Se, että henkilö hallitsee työnsä ja saa siitä vastineeksi kohtuullisen korvauksen, ei välttämättä riitä työssä pärjäämiseen. Näiden perusedellytysten lisäksi vaaditaan joukko työelämätaitoja, joita on joskus vaikea menestyksekkäästi yhdistää henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten temperamenttiin tai persoonallisuuden piirteisiin. Jos työn vaatimukset toistuvasti ylittävät työn hallinnan, seurauksena voi olla eriasteisia ja moninaisia terveydelle ja hyvinvoinnille haitallisia päätetapahtumia.

Katariina Korkeila