Otsalihassähkökäyrän vaikutus aivosähkökäyrään perustuvaan anestesiasyvyyden monitorointiin

Tajuttomuutta voidaan mitata erilaisilla aivosähkökäyrän tulkintaan pohjautuvilla laitteilla. Näistä laitteista onkin tullut hyvin suosittuja, sillä niiden on todettu vähentävän leikkauksenaikaisen hereillä olon riskiä ja nopeuttavan anestesiasta toipumista. Kyseiset laitteet rekisteröivät aivosähkökäyrää potilaan otsalta ja ohimolta. Rekisteröity aivosähkökäyrä muutetaan laitteen toimesta lukuarvomuotoon, ja kullekin laitteelle on annettu suositus siitä, mitä lukuarvoja anestesian aikana tulisi tavoitella. Otsalihasten lihassähkökäyrä on yksi häiriötekijä, joka saattaa tehdä näiden laitteiden tulkinnasta vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Antti Aho

Aliskireenin käyttöä greippi-, appelsiini- ja omenamehujen kanssa vältettävä

Lääkeaineiden pitoisuudet ja vaikutukset voivat vaihdella eri henkilöillä merkittävästi, ja joskus lääke voi jäädä tehottomaksi tai aiheuttaa haittavaikutuksia. Lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen vaikuttavien yksilöllisten tekijöiden tunteminen helpottaa potilaalle sopivan lääkkeen ja annoksen valintaa.

Tuija Tapaninen

Biologiset merkkiaineet Puumala hantavirus -infektion arvionnissa

Hantaviruksiin kuuluva Puumala-virus aiheuttaa lievän munuaisoireisen verenvuotokuumeen, myyräkuumeen. Myyräkuumeen kehittymistä ei täysin tunneta, mutta immunologisilla reaktioilla on arveltu olevan siinä tärkeä osuus.

Tuula Outinen

Aivojen magneettistimulaatiotutkimus muuttaa käsityksiä Unverricht-Lundborgin taudista

Unverricht-Lundborgin tauti kuuluu etenevien myoklonusepilepsioiden tautiryhmään. Sen pääasiallisina oireina ovat epileptiset kohtaukset sekä äkilliset, tahdosta riippumattomat lihasnykäykset, myokloniat. Epileptiset kohtaukset saadaan lääkityksellä yleensä hyvin hallintaan. Myoklonioihin lääkkeet tehoavat kuitenkin selvästi heikommin, joten ne ovat käytännössä sairauden vaikein oire. Valtaosalla suomalaisista potilaista sairauden aiheuttaa sama geneettinen mutaatio, joten todennäköisesti keskushermoston toiminnalliset muutokset voivat vaikuttaa sairauden vaikeusasteen yksilölliseen vaihteluun.

Nils Danner

Lasten aivovaltimoaneurysmat

Aivovaltimoaneurysman puhkeaminen aiheuttaa hengenvaarallisen lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon. Aivovaltimoaneurysmat ovat harvinaisia lapsilla.

Päivi Koroknay-Pal

Aivoverenvuodon jälkeiset sydämen ja verenkierron toimintahäiriöt huonontavat ennustetta

Ei-traumaattisten aivoverenvuotojen ilmaantuvuus on Suomessa maailman korkeimpia. Aivoverenvuotoihin liittyy korkea kuolleisuus, sairastavuus ja vakavan vammautumisen riski.

Eija Junttila

Yhteisvaikutusten jäljillä

Professori Pertti Neuvosen uran tulokset näkyvät ja tuntuvat lähes jokaisen lääkärin työssä. Lääketeollisuudesta riippumattoman tutkimuksen täytyy hänen mielestään yhä puolustaa asemaansa.

Mari Vehmanen

Verenpainetautipotilaan kipuoireet

70-vuotias tupakoimaton ja verenpainetautia sairastava mies toimitettiin terveyskeskuksen päivystykseen kovan alaraajakivun takia. Hänellä oli joitakin viikkoja aiemmin todettu syvä laskimotukos, jonka hoitona oli varfariinilääkitys.

Vesa Lund

Dabigatraani riittämätön tekoläppäpotilailla eteisvärinässä

Yhdysvaltojen FDA toteaa dabigatraanin (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) vasta-aiheiseksi eteisvärinää sairastavien tekoläppäpotilaiden aivohalvauksien ehkäisyssä. Euroopan maissa tekoläppäpotilaiden dabigatraani- ja varfariinihoitoa eteisvärinässä vertaileva tutkimus (RE-ALIGN) on keskeytetty. Aivohalvauksia ja sydäntapahtumia ilmaantui dabigatraania saaneille enemmän ja tekoläppien pinnalla esiintyi hyytymiä. Lisäksi vuotoja ilmeni läppäleikkauksien jälkeen dabigatraania saaneilla enemmän.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Porokiiliäisen aiheuttamaan infektioon ivermektiiniä

Tukholman Karoliininen sairaala raportoi viidestä lapsipotilaasta, joiden iholle ja silmänseutuun oli onnistunut munimaan porossa ulkoloisena elävä lentävä hyönteinen, porokiiliäinen (kurmu, kurmupaarma, kurmulintu). Iholle ilmestyi 2-12 viikkoa myöhemmin 2-5 cm:n kokoisia paukamia, jotka hävisivät parissa päivässä, mutta ilmestyivät muutaman päivän kuluttua uudelleen. Kahdella potilaalla infektio ilmeni myöhemmin silmässä ja toisen lapsen silmä sokeutui. Silmistä onnistuttiin eristämään Hypoderma tarandinin toukka. Infektioita hoidettiin ivermektiinillä (200-350 µg/kg) 3-5 kertaa toistaen. Kolmella lapsella ivermektiinin katsottiin ehkäisseen silmäinfektion. Kanadasta on aikaisemmin raportoitu vastaavia tapauksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä