Roche kompasteli haittavaikutusten raportoinnissa

Britannian lääkeviranomainen (MHRA) tiedotti Euroopan lääkevirastolle, että Rochen haittavaikutusraportoinnissa on ollut vakavia puutteita. Ongelmia on todettu ainakin 19 lääkevalmisteen haittojen käsittelyssä. Mukana ovat mm. syöpälääkkeistä bevasitsumabi (Avastin), rintasyöpälääke trastutsumabi (Herceptin), erlotinibi (Tarceva) ja kabesitabiini (Xeloda) sekä influenssalääke oseltamiviiri (Tamiflu). Kuluttajien haittailmoituksista noin 80 000 oli jäänyt arvioimatta. Mukana oli mm. kuolemantapauksia, joskin yhteys lääkkeisiin oli epäselvä. Raportoinnin puutteet eivät ole aiheuttaneet potilaille vaaratilanteita. Jos yrityksen todetaan toimineen säädöksien vastaisesti, se voidaan tuomita sakkoon, joka on 5 % edellisen vuoden myynnin tuotosta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi laihdutuslääke ei tule EU-maihin

Euroopan lääkelautakunta ei hyväksynyt uutta laihdutuslääkettä (Qsiva, Vivus BV), joka sisältää keskushermostoa stimuloivaa fentermiiniä ja epilepsialääke topiramaattia. Yhdysvalloissa FDA hyväksyi saman lääkkeen rajoitettuun käyttöön heinäkuussa (SLL 2012;67:2161). Euroopan lääkelautakunta katsoi, että yhdistelmälääke laski painoa, mutta sen pitkäaikaiskäytön haitat olivat merkittäviä. Fentermiini kiihdyttää sykettä, voi aiheuttaa masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja muistin häiriöitä ja heikentää tarkkaavaisuutta. Raskauden aikana topiramaatti voi olla sikiölle haitallinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten tehohoitoon ei ole tutkittuja lääkkeitä

Valtaosaa lääkkeistä, joita käytetään lasten tehohoidossa, ei ole tutkittu lapsilla eikä niistä ole annosteluohjeita eri-ikäisten lapsipotilaiden hoitoa varten. Yhdysvaltalaisessa tehohoitoyksikössä seurattiin 490 lapsen lääkitystä viiden kuukauden aikana. Lasten ikä oli 4 päivästä 17 vuoteen ja keskimäärin se oli 2 vuotta. Lääkkeitä oli käytössä 335, ja niistä 75 %:sta ei ollut ohjeita lapsipotilaiden hoitoa varten. Lääkkeistä keskeiset olivat kipulääke morfiini, pahoinvointilääkkeet ondansetroni ja metoklopramidi, sympatomimeetti dopamiini ja kipulääke fentanyyli.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

SSRI-lääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt aivoverenvuotoriski

Yli 500 000 potilasta käsittävien epidemiologisten tutkimusten analyysissä serotoniiniselektiivisten (SSRI) masennuslääkkeiden käyttäjillä oli pieni mutta tilastollisesti merkitsevä aivoverenvuodon riski. Sekä kallonsisäisen verenvuodon riski (1,51; 95 %:n LV 1,26-1,81) että aivoverenvuodon riski (1,42; 1,23-1,65) olivat lisääntyneet verrattuna riskiin henkilöillä, jotka eivät käyttäneet SSRI-lääkitystä. Jos SSRI-lääkityksen ohella käytettiin antikoagulantteja, aivoverenvuodon vaara oli suurempi kuin pelkästään antikoagulantteja käyttäneillä (1,56; 1,33-1,83). SSRI-lääkkeet vähentävät hoidon alussa usean viikon ajan verihiutaleiden toimintaa, mutta se normalisoituu lääkehoidon jatkuessa. Tutkijat kehottavat suhtautumaan löydökseen vielä varoen ja korostavat vuototapauksien olevan harvinaisia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Varenikliinia masennuspotilaillekin?

Pfizerin julkaisemassa tutkimuksessa tupakasta vieroittamiseen käytetty varenikliini (Champix) ei ollut vaaraksi masentuneille henkilöille. Euroopan lääkeviraston vaatimassa tutkimuksessa satunnaistettiin 525 aikuista (19-73 v) Euroopasta ja Yhdysvalloista samaan päivittäin 12 viikon ajan joko 1 mg varenikliinia tai lumetta tupakasta vieroittamiseksi. Tutkittavat sairastivat masennusta tai masennus oli todettu kahden edeltäneen vuoden aikana, mutta ilman psykoottisia piirteitä. Pois suljettiin bupropionia tai nortriptyliiniä käyttävät, koska näillä lääkkeillä pyritään myös vieroittamaan tupakoinnista. Samoin pois suljettiin kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsofreniaa sairastavat, lääkkeiden väärinkäyttäjät ja itsetuhoisesti käyttäytyvät. Useilla psykiatrisilla testimenetelmillä mitattuna varenikliinia tai lumetta saaneiden välillä ei saatu esiin eroja. Varenikliinia käyttäneillä esiintyi kuitenkin mm. ahdistuneisuutta, agitaatiota, masentuneisuutta, alakuloisuutta, unettomuutta ja rauhattomuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

60-vuotiaan diabeetikon elokuu - tapauksen ratkaisu

Pian kesäloman jälkeen 60-vuotias tyypin 2 diabetesta sairastava nainen alkoi oksentaa, kärsi vatsakivuista ja ripuloi. Oksennus oli vihreää ja ulosteet tummia. Samana päivänä alkoivat myös kovat yskänpuuskat. Työterveyslääkärin vastaanotolla CRP-arvo todettiin suurentuneeksi (186 mg/l). Lääkäri määräsi kefaleksiini- ja metronidatsolikuurit kahdeksi viikoksi divertikuliittia ajatellen. Viikon kuluttua CRP oli laskenut 36 mg:aan/l. Vointi ei kuitenkaan kohentunut, vaikka ripuli ja oksentelu vähenivätkin.

Raili Kauppinen

Salmonellaepidemia toi esiin sairaalahygienian ongelmakohtia

Vastasyntyneiden vuodeosastolla puhjennut salmonellaepidemia herätti kysymyksen, ovatko sairaalat liian kodinomaisia.

Jukka Heikkinen, Jaana Fraser, Mari Juuti, Heli Heikkinen

Ajankohtaista

Elämme jännittävää aikaa: viikon sisällä ovat ratkenneet sekä kuntavaalien että Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalin tulokset. Terveydenhuollon järjestämisen ja tuotannon suuntaviivat ovat olleet ylikuumentuneita vaaliaiheita. Onko asiaan saatu järkeä kuntavaalien jälkeen? Liiton asettamat sisäiset työryhmät jatkavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän pohtimista.

Marjut Laurikka-Routti

Kohti parempaa päivystystä

Lääkäriliiton työhyvinvointityöryhmä haluaa uudistaa päivystyskäytäntöjä. Päivystyksen terveysvaikutukset ja kuormittavuus huolestuttavat.

Elli Alarotu

Terveyskeskuksessa ilman pakkoakin

Lääkäriliitto reagoi, kun viime viikon kuntavaali­huumassa julkisuudessa pyöriteltiin ehdotusta ­valmistuvien lääkärien terveyskeskuspalvelusta.

Vuokko Maria Nummi