Muistutus tulehduskipulääkkeiden sydänhaitoista

Yhdysvaltojen sydänjärjestö (AHA) muistuttaa, että tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt sydänsairauksien vaara. Tulehduskipulääkkeitä käyttäneillä sydäninfarktin sairastaneilla oli 45 % suurempi riski sairastua toiseen infarktiin viiden seuraavan vuoden kuluessa kuin niillä infarktipotilailla, jotka eivät käyttäneet tulehduskipulääkkeitä. Useissa tutkimuksissa on havaittu myös eroja sydänsairauksien vaaroissa eri tulehduskipulääkkeitä käytettäessä. Reseptilääkkeiden lisäksi potilas saattaa hankkia ja käyttää saman lääkeryhmän valmisteita myös käsikauppalääkkeinä, jolloin annokset kasvavat. AHA pitää ongelmaa merkittävänä. Lääkärin tulisi keskustella tulehduskipulääkkeiden vaaroista avoimesti potilaan kanssa ja korostaa heidän omaa vastuutaan lääkkeiden turvallisessa käytössä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologiset reumalääkkeet altistavat vyöruusulle?

Nivelreuman hoitoon käytettäviin biologisiin lääkkeisiin adalimumabiin (Humira), etanerseptiin (Enbrel) ja infliksimabiin (Remicade) liittyy merkittävästi suurentunut riski sairastua vyöruusuun. Tutkimuksessa oli lähes 12 000 biologisia lääkkeitä käyttäviä ja 3 670 verrokkia, joita hoidettiin perinteisillä reumalääkkeillä. Biologisia lääkkeitä käyttävillä vyöruusua esiintyi 1,6 tapausta 100 hoitovuotta kohti, kun perinteisiä hoitoja saaneilla esiintymä oli 0,8 tapausta 100 hoitovuotta kohti. Tuloksien luotettavuutta heikensi avoin tutkimusasetelma ja puuttuva tieto kortikosteroidien käytöstä. Tutkijat kehottavat harkitsemaan nivelreumapotilaan rokottamista vyöruusua vastaan ennen biologisten lääkkeiden käyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ammatinharjoittajan vastaanottotoiminnan sopimus

Suomen Lääkäriliitto ja Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) ovat neuvotelleet yhteisen ammatinharjoittajan vastaanottotoiminnan sopimusmallin, jonka pohjalta ammatinharjoittaja ja yksityinen lääkärikeskus voivat tehdä yhteistyösopimuksen. Sopimuksen mahdollisesta uudistamisesta neuvotellaan parhaillaan. Myös yritysmuodossa toimivalle lääkärille on olemassa yhdessä hyväksytty yritys-yrityssopimusmalli. Sopimuksessa on osio vastaanottotoiminnan järjestämisestä niin lääkärikeskuksen kuin ammatinharjoittajan osalta. Kummankin osapuolen vastuut ja velvoitteet on sovittu. Sopimuksessa sovitaan myös ammatinharjoittajan lääkärikeskukselle maksaman korvauksen suuruudesta ja lääkärin palkkioiden tilityksestä. Sopimuksessa määritellään sen voimassaolo ja päättymisehdot.

Marjut Laurikka-Routti

Lääkäriliitto: e-reseptin laajentamisaikataulu epärealistinen

Lääkäriliiton mukaan e-reseptiin siirtymisen määräaikoja on välttämätöntä ­pidentää. Sähköisen reseptiä uudistamista koskevan lainsäädäntöluonnoksen mukaan keväästä 2015 alkaen myös itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien lääkäreiden olisi laadittava lääkemääräykset sähköisesti.

Heidi Mäenpää

Sijaissynnytyksellä voi olla paikkansa

Lääkäriliiton mukaan sijaissynnytys voi joissain tapauksissa olla eettisesti ­hyväksyttävää.

Elli Alarotu

Erityispätevyyskuulustelut 2013

Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmän pätevöitymisohjelmiin sisältyvä kuulustelu (www.laakariliitto.fi/koulutus/erityispatevyydet/kuulustelut.html) on mahdollista suorittaa seuraavina perjantaipäivinä klo 9-15:

in memoriam: Heikki Isomäki 27.10.1935-13.11.2012

Tampereen yliopiston reumatologian emeritusprofessori, Reumasäätön sairaalan ylilääkäri Heikki Isomäki kuoli Heinolassa 77-vuotiaana äkilliseen sairauteen. Ähtärissä syntynyt maanviljelijäperheen esikoinen oli oman kylänsä ensimmäinen ylioppilas. Hänet aloitti yliopisto-opintonsa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, mutta päätyi opiskelemaan lääketiedettä Turun yliopistoon, josta valmistui lääkäriksi 1963.

Marjatta Leirisalo-Repo, Martti Nissilä, Markku Kauppi, Markku Hakala, Timo Palosuo, Hannu Kautiainen

in memoriam: Hilkka Hiekkala 26.6.1920-2.11.2012

Dosentti emerita Hilkka Hiekkala (o.s. Tähkä) syntyi Noormarkussa ja kuoli lyhyen sairauden jälkeen Helsingissä. Hän suoritti lääketieteen kandidaatin tutkinnon 1942 ja palveli sotasairaaloissa vuosina 1943-44. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1947 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1951. Hänestä tuli lastentautien erikoislääkäri 1954 ja lastentautiopin dosentti 1957.

Jorma Mäenpää, Hans Åkerblom

Lääkärin käyttöohje potilaalle

Tietokirjailija Satu Salosen mukaan tämä on parannettu, lyhyempi versio vuonna 2006 julkaistusta, runsaasti kiitosta saaneesta kirjasta "Sairaan hyvä potilas". Kirjassa käsitellään sairastumiseen ja pitkäaikaiseen sairastamiseen liittyviä teemoja laajasti ja perusteellisesti pääosin kirjailijan omiin kokemuksiin nojautuen. Käytännönläheinen potilaan ohjeistus jatkuu läpi koko teoksen, mutta Salonen taustoittaa teemojaan laajoilla faktatiedoilla mm. terveydenhuollon menoista, yhteiskunnan tukimahdollisuuksista ja hoidon jatkuvuuden merkityksestä. Tätä hyväntahtoisen ja sarkastisen huumorin maustamaa teosta voi sairastelijoiden lisäksi lukea kuka vain. Toivottavasti siihen tutustuu myös jokainen ihmisenlukutaitoinen tai sitä opetteleva lääkärikin.

Liisa Hiltunen

Potilaan ja lääkärin sujuvaa vuoropuhelua

Kuin jatkumona potilaan näkökulmaa painottavalle Sairasta!-kirjalle ovat tietokirjailija Satu Salonen ja neurologi Markus Färkkilä yhdessä kirjoittaneet teoksen, jossa potilas ja lääkäri käyvät saumatonta ja taitavaa vuoropuhelua. Osapuolet hahmottavat toistensa aikeet, tarpeet ja tarkoitukset - ei vain puolesta sanasta ja yhteisestä kielestä, vaan myös aidosta yhteisestä ymmärryksestä. Toimivan vuorovaikutuksen peruspilarit nousevat esiin niin rivien välistä kuin suorasukaisina kannanottoina ja kommentteina sekä terävinä analyyseinä erilaisista potilas- ja lääkärityypeistä ja kohtaamisen muista elementeistä.

Liisa Hiltunen