Raskausdiabeteksen riskiryhmä käyttää runsaasti vitamiini- ja mineraalivalmisteita

Suomalaisten naisten raskauden aikaisesta lääkkeiden käytöstä on kertynyt runsaasti tutkimustietoa, mutta heidän vitamiini- ja mineraalivalmisteiden käytöstään tietoa on vähemmän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vitamiini- ja mineraalivalmisteiden käytön yleisyyttä ja muutoksia raskauden aikana erityisesti raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla.

Päivi Kolu, Jani Raitanen, Miia Artama, Riitta Luoto

Korkeat ja kovat äänet saavat aivot säpsähtämään

Satunnaiset toistuvista ärsykkeistä poikkeavat kuuloärsykkeet aiheuttavat aivokuorella sähköisen muutoksen, herätevasteen, jo ennen kuin ne tulevat tietoisuuteen. Ilmiötä voidaan tutkia mittaamalla aivosähkökäyrästä poikkeavuusnegatiivisuus.

Sirkku Saura

Lastenreuma ja siihen liittyvät muut autoimmuunitaudit

Tutkimukset eri puolilta maailmaa ovat vahvistaneet, että normaaliväestöön verrattuna autoimmuunitauteja on enemmän sekä lastenreumaa sairastavilla potilailla että heidän sukulaisillaan.

Heini Pohjankoski

Behandling av akut förgiftning med intravenös lipidemulsion - djur- och humanstudier

Medicinöverdos är den vanligaste orsaken till förgiftning som kräver sjukhusvård. Förgiftningstillstånd kan också uppkomma vid regionalanestesi ifall lokalbedövningsmedlet oväntat injiceras direkt i blodomloppet eller absorberas ovanligt snabbt. Svåra förgiftningsfall kan leda till patientens död trots den bästa behandling. Baserat på uppmuntrande resultat från djurförsök och fallbeskrivningar har man nyligen velat lansera en ny vårdmetod som går ut på att snabbt injicera en stor dos intravenös fettemulsion. Den tänkta mekanismen är att fettemulsionen binder fettlösliga läkemedel i en fettreservoar som bildas av fettemulsionen i plasma.

Erik Litonius

Pienikin parasetamolin yliannostus voi johtaa maksavaurioon

Parasetamolin käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosina.

Outi Lapatto-Reiniluoto

FDA varoittaa kodeiinin käytöstä lapsilla

Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA varoittaa kodeiinin riskeistä lapsilla. Arviolta 1-7 % iältään 2-5-vuotiaista lapsista voi muuntaa kodeiinia hyvin nopeasti morfiiniksi. Osalla muuntokyky on lähes täydellinen. Morfiini voi aiheuttaa hengenvaarallisen hengityslaman. Havainto tehtiin nielurisaleikkausten jälkeisen kivun hoidossa. Etiopialaisista jopa 29 % muuntaa kodeiinia nopeasti morfiiniksi. Uneliaisuus, sekavuus ja hengitysvaikeudet voivat olla voimakkaan morfiinivaikutuksen ensioireita ja kodeiinin käyttö on tällöin lopetettava. Kodeiinia nopeasti muuntavat lapset voidaan todeta geenitesteillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hampaat kuntoon ennen bisfosfonaattilääkitystä

Hampaat tulisi hoitaa kuntoon ennen bisfosfonaattilääkityksen käynnistämistä osteoporoosissa. Tutkimuksessa lääkitykseen liittyvä leukaluun kuolio puhkesi esiin hampaan poiston yhteydessä noin 80 %:lla potilaista. Kuolion esiintymisessä ei ilmennyt eroja eri bisfosfonaattien välillä, mutta lääkkeen kumulatiivinen annos oli merkitsevä. Hoidon aikana ilmenevissä hammasongelmissa tulisi välttää hampaan poistoa ja implanttien asettamista, ja tulehduksissa pitäisi turvautua antibiootteihin. Bisfosfonaatteja ei tulisi käyttää yli 1-2 vuoden kestoisina hoitoina. Selvitys perustui 55 potilaaseen, joiden luukato johtui myeloomasta tai Waldenströmin makroglobulinemiasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimusten läpinäkyvyys lisääntyy

Yhdysvaltain kongressissa tulee käsiteltäväksi laki (TEST Act, H.R.6272), joka tähtää lääketutkimusten läpinäkyvyyden lisäämiseen. Lakiehdotus paikkaa useita tutkimusten rekisteröimisvelvollisuudessa olleita aukkoja. Vuoden 2007 jälkeen voimaan tulleet viranomaiskäytännöt ja tiedelehtien esittämät vaatimukset velvoittivat rekisteröimään lääketutkimukset etukäteen julkiseen tiedostoon kuten www. Clinical-Trials.gov tai www.isrctn.org. Rekisteröinti ei kattanut mm. lääkekehittelyn varhaisen vaiheen I tutkimuksia (ns. faasin I tutkimukset), yhdellä hoitoryhmällä suoritettuja lääketutkimuksia tai tutkimuksia, joissa ei ole mukana vertailuryhmää tai jotka kohdistuvat lääkkeen jo hyväksyttyyn käyttötarkoitukseen. Vaatimuksissa on esiintynyt vaihtelua myös tulosten raportointivelvollisuuksissa sekä julkisiksi määrätyissä asiakirjoissa, jotka liittyvät mm. tutkimukseen otettujen henkilöiden suostumuksiin tai eettisten toimikuntien lausuntoihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Apiksabaani, dabigatraani vai rivaroksabaani?

Suorat, vertailevat tutkimukset uusien antikoagulanttien eduista ja haitoista puuttuvat, eikä eroja mm. eteisvärinän hoidossa ole vielä dokumentoitu luotettavasti. Vastauksia etsittiin analysoimalla apiksabaanin, dabigatraanin ja rivaroksabaanin kokemukset ARISTOTLE-, RELY- ja ROCKETAF-tutkimuksista, joissa vertailuvalmiste oli varfariini. Aivohalvausten ja systeemisten embolioiden ehkäisyteho oli lääkkeillä samaa luokkaa. Suurin dabigatraanin annos (150 mg/vrk) näytti joissakin muuttujissa edullisemmalta kuin rivaroksabaani. Tutkimuksista tehtyjen johtopäätösten luotettavuutta heikensivät mm. vaihtelut potilaiden iässä ja sukupuolijakaumassa sekä erot heidän aiemmissa sairauksissaan ja mm. aivohalvausriskissä. Myös tutkimusten menetelmissä oli eroja. Tutkijat ja pääkirjoitus toteavat, että tuloksiin ei voi luottaa liikaa ja lääkkeiden välillä tehtävät suorat vertailututkimukset ovat välttämättömiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologiset psoriaasilääkkeet suojaavat sydäninfarktilta

Suun kautta annosteltavat biologiset psoriaasilääkkeet (ns. TNF-ɑ:n estäjät) puolittavat potilaan riskin sairastua sydäninfarktiin paikallishoitoon verrattuna. Retrospektiivinen tutkimus pohjasi Kaiser Permanenten tiedostoihin, joissa yli 8 800 psoriaasipotilasta seurattiin 4,3 vuotta. TNF-α:n estäjillä (kuten adalimumabi, etanersepti tai infliksimabi) hoidetuista sydäninfarktiin sairastui 3,05/1000 potilasta, kun vain psoriaasin paikallishoitoa saaneilla vastaava riski oli 6,73. Myös muut suun kautta annetut hoidot suojasivat sydäninfarktilta. Selityksenä pidetään tehokasta psoriaasin hoitoa, jolla lievitetään tautiin liittyvää tulehdusta. Tutkimuksessa oli useita rajoittavia tekijöitä, ja asian varmistamiseen tarvitaan lisää tutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä