Rasituskoe antaa tietoa aivohalvauksen vaarasta

Huono fyysinen kunto on todettu jopa yhtä tärkeäksi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ennustavaksi tekijäksi kuin tupakointi, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes ja ylipaino. Kuntoa mittaavalla rasituskokeella voidaan arvioida myös aivohalvauksen vaaraa.

Sudhir Kurl

D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä

Ihossa tuotettu ja ravinnosta saatu D-vitamiini muuntuu ensin maksassa kalsidioliksi ja sitten joko munuaisissa tai kohde-elimissä kalsitrioliksi, joka on D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivisin muoto. Kalsitrioli säätelee solujen toimintoja vaikuttamalla mm. satojen geenien ilmentymiseen elimistössä. Veressä oleva kalsidioli on elimistön D-vitamiinin saannin paras mittari.

Ilkka Laaksi

Lapsuusiän lihavuus ennustaa metabolista oireyhtymää

Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys kasvaa maailmanlaajuisesti kaikissa ikäryhmissä, mutta voimakkaimmin nuorissa ikäluokissa.

Noora Mattsson

Lapsena sairastetun aivokasvaimen myöhäisvaikutukset

Aivokasvaimen sairastaneilla on suuri riski kroonisiin terveysongelmiin myöhemmässä elämässä. Aivokasvaimiin liittyvät haitalliset myöhäisvaikutukset voivat johtua kasvaimesta tai olla hoitojen seurausta.

Sari Pietilä

Varhaisen nivelreuman hoitostrategia ja pitkäaikaistulokset

Suomessa suositellaan aktiivisen nivelreuman aloitushoidoksi kolmen reumalääkkeen ja pieniannoksisen kortisonin yhdistelmähoitoa.

Vappu Rantalaiho

Uusia lääkkeitä kroonisen C-hepatiitin hoitoon

C-hepatiitin genotyypin 1 hoitoon on vuonna 2011 saatu kaksi uutta virusspesifistä lääkettä; ­telapreviiri ja bosepreviiri. Ne ovat proteaasinestäjiä ja toimivat ainoastaan yhdessä interferonin ja ribaviriinin kanssa käytettyinä.

Martti Färkkilä

Pioglitatsonin yhteys rakkosyöpään varmentuu

Yli vuoden pioglitatsonia (Actos, Competact) käyttäneillä tyypin 2 diabetespotilailla oli lisääntynyt riski sairastua rakkosyöpään, 74/100 000 potilasvuotta. Britannian yleislääkärien vastaanottorekisterin tutkimuksessa diabeteslääkityksen aloittaneiden 116 000 potilaan joukossa todettiin vähintään vuoden kestäneessä seurannassa 376 rakkosyöpää, joista 19 ilmeni yksinomaan pioglitatsonia ja 36 rosiglitatsonia käyttäneillä. Kaltaistettuihin verrokkeihin verrattuna rakkosyövän riski oli pioglitatsonin käyttäjillä 1,87 (95 %:n LV 1,13-3,09) ja rosiglitatsonin käyttäjillä 1,14 (0,78-1,68). Pioglitatsoniin liittynyt rakkosyövän riski kasvoi lääkehoidon jatkuessa ja oli suurin käytön kestettyä yli 24 kuukautta. Riski lisääntyi pioglitatsonin käytön pidentyessä ja riski oli suurin, kun kumulatiivinen annos oli kasvanut yli 28 000 mg:aan. BMJ:n pääkirjoituksessa todetaan, että pioglitatsonilla on yhteys rakkosyöpään eikä lääke suojaa sydänsairauksilta. Voikin aiheellisesti kysyä, sopiiko lääke enää diabeetikon hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hormonikorvaushoitoon tekeillä uusi ohje

Yhdysvalloissa asetettu työryhmä valmistelee uusia ohjeita menopaussin jälkeisestä hormonihoidosta lisätäkseen sen turvallisuutta. Estrogeenin ja progesteronin yhdistelmän hyödyistä ja haitoista on julkaistu yhteenveto, joka perustuu mm. Cochrane- ja WHI-aineistoon ja käsittää yhdeksän satunnaistettua lumekontrolloitua tutkimusta. Laskettuna 100 000:ta naisvuotta kohti korvaushoitoa saaneilla esiintyi luunmurtumia 46 tapausta vähemmän kuin lumehoidossa. Vastaavasti laskettuna invasiivisia rintasyöpiä ilmeni 8, aivohalvauksia 9, syviä laskimotukoksia 12, keuhkoveritulppia 9, keuhkosyöpäkuolemia 5, sappirakkosairauksia 20, dementiaa 22 ja virtsanpidätysvaivoja 872 enemmän kuin lumehoitoa saaneilla. Tutkimus ei löytänyt alaryhmää, jossa löydös olisi ollut erilainen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pieni ASA-annos ja vuotoriski

Italialaisen väestöpohjaisen kohorttitutkimuksen mukaan sydänsairauksien ehkäisyyn tarkoitettu päivittäinen pieni asetyylisalisyylihappoannos (korkeintaan 300 mg) lisää vaaraa sairastua maha-suolikanavan tai aivojen verenvuotoon. Tutkimuksessa oli yli 186 000 ASA:n käyttäjää ja sama määrä kaltaistettuja verrokkeja. Keskimäärin 5,7 vuoden kestoisessa seurannassa kaikkia vuototapahtumia ilmeni ASA:n käyttäjillä 5,58/1 000 potilasvuotta ja niillä, jotka eivät lääkettä käyttäneet, 3,60/1 000 potilasvuotta (ilmaantuvuuden suhde 1,55, 95 %:n LV 1,48-1,63). Sekä maha-suolikanavan että kallonsisäisiä vuotoja ilmeni samassa määrin. Korkeampi ikä, miessukupuoli, verenpaine-, tulehduskipu- ja antitromboottisten lääkkeiden käyttö lisäsivät vuotoriskiä. Tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan lihavuuden tai tupakanpolton eikä alkoholin, tulehduskipulääkkeiden tai käsikaupasta ostetun ASA:n käytön vaikutuksia tuloksiin, joten jatkotutkimuksia pidettiin välttämättöminä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tuhat syöpälääkettä kehitysputkessa

Yhdysvalloissa on kliinisissä tutkimuksissa tai lääkeviranomaisen arvioitavana 981 syöpälääkettä. Näistä 121 on tarkoitettu keuhkosyöpään, 117 lymfoomaan ja 111 rintasyöpään. Vuonna 2011 Yhdysvalloissa käyttöön hyväksytyistä 30 uudesta lääkkeestä kolmasosa oli syöpälääkkeitä, ja vuonna 2012 myyntilupaa haetaan ainakin 20 uudelle syöpälääkkeelle. Uusia syöpätapauksia diagnosoidaan 1,6 miljoonaa. Vuosina 1990-2007 miesten syöpäkuolleisuus väheni 22 % ja naisten 14 %. Tautimuotojen suuri määrä ja vaihtelevuus vaikeuttavat lääkkeiden kehitystyötä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä