Ensimmäisen vai toisen polven psykoosilääke?

Ensimmäisen ja toisen polven psykoosilääkkeiden välillä ei havaittu kliinisesti merkittäviä eroja skitsofreniapotilaiden hoidossa. Tutkijat analysoivat tulokset 114 julkaistusta tutkimuksesta ja 22 vertailusta. Tulos saattoi johtua luotettavien ja tarkkojen vaikutusmittareiden puutteesta. Haloperidoli näytti tukevan taudin myönteistä kehitystä paremmin kuin olantsapiini, kun taas olantsapiini lievitti paremmin kielteisiä oireita. Klooripromatsiinin, klotsapiinin, haloperidolin tai aripipratsolin välillä ei näkynyt eroja kuolleisuudessa. Olantsapiinia käyttävillä esiintyi enemmän metabolista oireyhtymää kuin haloperidolia käyttävillä (22 % vs. 2 %) ja klooripomatsiinia käyttävillä esiintyi enemmän dyskinesiaa kuin klotsapiinia käyttävillä (9 % vs. 5 %). Aineisto oli liian pieni diabetesriskin arvioimiseen. Tutkimukset olivat riittämättömiä lääkkeiden etujen ja haittojen luotettavaan vertailuun.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uskolla, luulolla vai tiedolla?

Minä ainakin uskon kuuluvani kliinikoiden 10 %:n parhaimmistoon. Vähintäänkin. Mutta enpä ole koskaan nähnyt yhtäkään mittaritulosta sen enempää vahvistamaan kuin kumoamaankaan tätä vakaata uskoani. Jokaisen lääkärin - ja lääkäreitä johtavan lääkärin - tulisi tietää, tekeekö sitä, mitä kuvittelee tekevänsä, siten, miten luulee ja niillä lopputuloksilla, mihin uskoo.

Tinja Lääveri

Kuka ottaa vallan?

Lääkäriliiton jäsenet valitsevat uuden valtuuskunnan lokakuussa. Jokainen ääni on tärkeä, sillä valtuuskunta käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa seuraavan kolmen vuoden ajan.

Vuokko Nummi

Ehdokas, hyödynnä tuki!

Lokakuiset kuntavaalit lähestyvät. Kysyimme Lääkäriliiton piiriylilääkäreiltä, millaisia erityishaasteita heidän alueillaan on. Vastausvuorossa on Kimmo Tarvainen Kuopiosta.

Elli Alarotu

in memoriam: Pieter van Ooik 25.11.1944-14.6.2012

Pieter valmistui lääkäriksi Hollannissa Utrechtin yliopistosta vuonna 1972. Suomeen Pieterin toi työharjoittelu Oulun yliopistosairaalassa, josta Pieter löysi elämänsä rakkauden Kaijan. Kolmilapsinen perhe asettui Suomeen asumaan. Rakkaus luontoon ja tasavertainen ihmiskuva saivat vastakaikua suomalaisesta kulttuurista, jossa Pieter löysi oman paikkansa. Pieter teki elämäntyönsä Saarijärvellä, jossa hänet muistetaan sympaattisena, hauskalla korostuksella suomea puhuvana lääkärinä, joka tunsi potilaansa ja kunnioitti näitä sosiaaliseen asemaan katsomatta. Pieteriä ei kiinnostanut ura tai vauras elämä, vaan lääkärin perustyön huolellinen tekeminen ja kehittäminen. Kaiken keskipisteessä oli potilas.

Matti Honkimäki, Kaisa Ketokivi, Simo Kuurne, Elisa Ja Tero Ventilä

Taide levittäytyy sairaala Ortoniin

- Kuulosaasteesta puhutaan ja laaditaan desibelirajoituksia, mutta visuaaliseen ympäristöön ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, toteaa professori Seppo Seitsalo, jonka aloitteesta Galleria Orton syntyi.

Ulla Toikkanen

Molekyylikaryotyypitys tuo tulkintaongelmia

Noin 10 vuotta sitten kromosomitutkimuksen maailma mullistui, kun uudet genominlaajuiset mikrosiruihin perustuvat tekniikat levisivät kliiniseen käyttöön. Näillä periaatteiltaan hieman toisistaan poikkeavilla menetelmillä kyetään havaitsemaan lähes kaikki se, mihin perinteisetkin kromosomitutkimukset pystyvät, mutta lisäksi nähdään parin sadan kiloemäksen kokoiset häviämät tai ylimäärät, kun perinteisen kromosomitutkimuksen tarkkuus on 5-10 megaemäksen luokkaa.

Helena Kääriäinen

Kehitysvammaisuus haastaa lääkärin ja palvelurakenteet

Parhaillaan rakennetaan asuntoja kehitysvammaisille ihmisille. Asunto ja asumisen tukipalvelut eivät yksinään riitä. Tämän kirjan ilmestyminen ilahduttaa minua eniten juuri siksi, että kirjoittajat nostavat esille lääketieteellisen näkökulman kehitysvammaisuuteen aikana, jolloin yhteiskunnan palvelurakenneympyrä uhkaa laitoshoidon purkamisen myötä pyörähtää lähtökohtaansa vuoteen 1929. Silloin hoitopaikkojen puuttuessa jouduttiin eriyttämään osasto kehitysvammaisten potilaiden hoitoa varten silloisessa Seinäjoen piirimielisairaalassa.

Markus Kaski

Rektum­karsinooman hoito potilaan kokemana

Kuusikymppinen mies oli ollut satunnaisia flunssia ja sappileikkausta lukuun ottamatta aina terve. Sitten ulostamisen yhteydessä alkoi näyttäytyä verta. Jo tätä ennen vatsan toiminta oli ollut sekaisin. Vaimo patisti lääkäriin, joka järjesti paksusuolen tähystyksen jo viikon kuluttua. Tästä alkoi ketju, jossa ensin havaittiin peräsuolen syöpä ja tehtiin lisäselvityksiä kasvaimen laajuuden selvittämiseksi sekä hoitosuunnitelma.

Heikki J. Järvinen

Potilasopas harvinaisista syöpätaudeista

Kirjan ulkonäkö on yllättävä. Kirkkaanpunaiset kannet ja etukannessa vain nimi HARVINAISET Syöpäpotilaan lähellä ja tukena. Ensimmäinen assosiaatio oli kysymys, mikä tuki on näin harvinaista, ja yllätyin kun aiheena olivatkin tuiki tavalliset potilaiden läheiset. En kokenut ulkoasua lukemaan kutsuvana ja otsikko on outo.

Jaana Kaleva-Kerola