Internetpohjaisesta seurannasta tietoa koulutapaturmien ehkäisyyn

Koulutapaturmista on hyvin vähän tietoa eikä niitä seurata järjestelmällisesti. Koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta keskustellaan yhä enemmän julkisuudessa. Perusopetuslain mukaan koululaisella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön, mikä edellyttää myös tapaturmien ehkäisyä.

Miia Pauna, Kirsi-Marja Karjalainen, Ilona Nurmi-Lüthje, Kim Strömmer, Peter Lüthje

Moniammatillinen tiimityö on keskeistä perusterveydenhuollossa

Terveydenhuollon ammattilaisten tueksi tehdään tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Perusterveydenhuollon kliinisiä toimintatapoja on kuitenkin vaikea muuttaa. Siksi tarvitaan paikalliset olosuhteet huomioon ottavia toimenpiteitä muutoksen aikaansaamiseksi. Muutosten helpottamiseksi on kehitetty menetelmiä, joista yksi on fasilitointi.

Raija Sipilä

Virtsan takaisinvirtaus on yleistä myös terveillä lapsilla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää virtsan takaisinvirtauksen esiintyvyyttä lapsilla ja arvioida merkittävien virtsateiden rakennepoikkeavuuksien yleisyyttä ja ultraäänitutkimuksen riittävyyttä virtsatieinfektion sairastaneilla lapsilla.

Annukka Hannula

Uudet ennusteelliset merkkiaineet munasarjasyövässä

Solunsalpaajalääkkeet tehoavat munasarjasyöpään usein aluksi hyvin. Suurimmalla osalla potilaista tauti kuitenkin uusii ja muuttuu lopulta vastustuskykyiseksi käytössä oleville syöpälääkkeille. Yksilölliset erot solunsalpaajien tehossa ovat huomattavia jopa saman kasvaintyypin sisällä.

Liisa Laatio

Akuutin lääkeaine-myrkytyspotilaan ennuste on hyvä sairaalahoidossa

Myrkytyspotilaat ovat yleinen potilasryhmä päivystyksissä ja sairaaloissa. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää akuutin lääkeainemyrkytyspotilaan ennustetta ja ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Erityisesti selvitettiin riskitekijöitä hoitojakson pitkittymiseen, uusintahoitojaksoihin ja myrkytyspotilaiden pitkäaikaisennustetta.

Janne Liisanantti

Osteoporoosilääkkeestä ei hyötyä diabeetikon jalkaongelmassa

Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat, kuten haavaumat, infektiot, kuoliot, Charcot’n jalka ja amputaatiot, ovat merkittävimpiä diabetespotilaiden sairaalahoitoa aiheuttavia syitä. Charcot’n jalka on invalidisoiva diabeteksen aiheuttama jalkaterän tai nilkan nivel- ja luusairaus. Tauti johtaa usein nopeasti etenevään jalkaterän tai nilkan luun tuhoutumiseen ja pysyviin virheasentoihin, joihin liittyy suurentunut amputaation riski.

Toni-Karri Pakarinen

Mahalaukun eroosiot ovat usein vaarattomia

Mahaeroosiot ovat gastroskopiassa todettuja mahalaukun pinnallisia limakalvovaurioita.

Kari Toljamo

Superbakteeri kirvoitti yhteistyön

Useissa Aasian maissa tavattu, tavanomaisille antibiooteille vastuskykyinen superbakteeri yhdisti lääketehtaat taisteluun sitä vastaan. Euroopassa GlaxoSmithKline, Sanofi, AstraZeneca, Johnson&Johnson ja Basilea perustivat 285 miljoonan dollarin rahaston tukemaan tutkimusyhteistyötä. Lisäksi ne sitoutuivat vaihtamaan tähän saakka salaisina pidettyjä tietoja ja kokemuksia uusien lääkkeiden tutkimustyöstä, mukaan lukien onnistumiset ja epäonnistumiset. Myös Yhdysvalloissa on syntymässä samankaltaista tutkimusyhteistyötä. Euroopassa ainakin Britanniassa tavatun superbakteerin antibioottiresistenssin aiheuttajaksi arvellaan sen NDM-1-geeniä. Lisääntynyt matkailu nopeuttaa taudinaiheuttajan leviämistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ivasaftor kystisen fibroosin hoitoon

Euroopan lääkelautakunta esittää ivasaftorin (Kalydeco, Vertex) hyväksymistä kystisen fibroosin hoitoon. Lääke vaikuttaa suoraan taudin syntymekanismiin. Osalla potilaista (n. 4 %) G551D-geenimutaatio johtaa häiriöön mekanismeissa, jotka kuljettavat elimistössä klooria ja vettä. Tämä johtaa sitkeän liman muodostumiseen mm. keuhkoputkissa ja maha-suolikanavassa. Ivasaftor toimii CFTR-proteiinin vahvistajana, jolloin taudin oireet helpottuvat.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ylläpitohoitoa psykoosilääkkeillä skitsofreenikoille?

Skitsofreniaan sairastuneiden ylläpitohoito psykoosilääkkeillä vähentää olennaisesti uudelleen sairastumisen vaaraa, mutta aiheuttaa enemmän uneliaisuutta, liikehäiriöitä ja painonnousua kuin lumehoito. Meta-analyysissä oli 65 tutkimusta ja noin 6 500 potilasta. Vuoden kestäneen estohoidon jälkeen psykoosilääkkeitä saaneista 27 % ja lumelääkettä saaneista 64 % oli sairastunut uudelleen (riskisuhde 0,40; 95 %:n LV 0,33-0,49). Sairaalahoitoon uudelleen joutuneita oli vastaavasti 10 % ja 26 % (riskisuhde 0,38; 95 %:n LV 0,27-0,55). Aktiivilääkitys paransi elämänlaatua ja vähensi aggressiivisia kohtauksia enemmän kuin lumehoito. Injektioina annetut pitkävaikutteiset haloperidoli ja flufenatsiini ehkäisivät uudelleen sairastumisia tehokkaammin kuin tabletit. Regressioanalyysissä ero lääkityksen ja lumehoidon välillä pieneni seurannan jatkuessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä