Hypnoosi - kummajainen vai hoitomuoto?

Hypnoosia ja hypnoterapiaa on pidetty maassamme kummajaisena, hoitomuotona jopa kyseenalaisena. Syitä lienee useita. Sitä on pidetty katarktisena purkauksena ilman pysyvää vaikutusta, sitä on käytetty ihmisten viihdyttämiseen ja naurattamiseen jne. Yleinen tietämättömyys ja oudon pelkokin ovat usein tämän hoitomuodon käytön esteenä.

Veikko Karskela

Suojaa syömisen harharetkiin

Terveystyö törmää aika ajoin kiusallisiin ristiriitoihin. Lapset ja nuoret lihovat liikaa, mutta myös laihtuvat liikaa. Syömisen harharetket, lihavuus, anoreksia ja bulimia yleistyvät. Ne alkavat olla arkipäiväisiä, mutta hämmentäviä asioita lasten ja nuorten parissa työskenteleville terveys-, sosiaali- ja opetustoimen ammattilaisille. Tutkimustieto vahvistaa havainnot tosiksi: vähintään joka kymmenes lapsi on lihava, noin joka viides murrosiän ohittanut tyttö oireilee häiriintyneellä syömisellä. Muutostieto ajassa kertoo lisäksi, että ongelmat ovat lisääntymään päin.

Seija Sihvola

Selkeästi kuvitettu hierontakirja

Hieronta on ikivanha hoitomenetelmä. Kirjan johdannon mukaan antiikin Kreikassa Herodicus, lääketieteen oppi-isän Hippokrateen opettaja, piti hierontaa ja voimistelua lääketieteen kulmakivenä. Myöhemmin lääkärit käyttivät praktiikassaan paljon hierontaa. Kerrotaan, että antiikin Roomassa Caesarin hermosärkyä hoidettiin ihoa nipistelemällä. Myöhemmin kemialliset hoitomenetelmät aivan viime vuosisadan aikana ihastuttivat lääkärit ja lääketiede eriytyi hieronnasta.

Olavi Airaksinen

Modernin lääketieteen nousu ja tuho

Lääketiedettä arvosteleville kirjoille on olemassa kaikkialla varma ja sitoutunut lukijakuntansa. Niitä lukevat ja myös kirjoittavat omiin ja läheistensä hoitoihin pettyneet henkilöt. Myös vaihtoehtoisten huuhaa-hoitojen harjoittajat pyrkivät korostamaan omaa alaansa arvostelemalla lääketiedettä.

Ahti Tarkkanen

Vastuusta sairaanhoidossa

Klassisen lääkärin vastuu ja maine olivat kovasti toisistaan riippuvaisia. Kuten Foucault kertoo kirjassaan klinikan synnystä, klassisen lääkärin pyrkimyksenä oli parantaa potilas oireistaan mahdollisimman pian ja helposti.

Pekka Vuoria

Järkevyyden ja järjettömyyden tasapaino

Johan Cullberg on psykiatrian professori, psykoanalyytikko ja Ruotsin sosiaalihallituksen monivuotinen pysyvä asiantuntija, jonka ensimmäinen kirja Tasapainon järkkyessä käännettiin suomeksi 1970-luvulla. Kirjassa enteiltiin kriisien hallintapyrkimystä, joka on tämän päivän todellisuutta. Cullberg on kirjoittanut myös yleiskatsauksen dynaamiseen psykiatriaan ja tarkastellut luovan taiteilijan elämänkriisiä mallinaan August Strindberg ja Stig Dagerman.

Erkki Väisänen

Yleislääketieteen historiaa: aluelääkärinä Kuusamossa

Helsingissä lääketiedettä 1920 opiskeleva Lennart Gabriel Fortelius halusi ansaita rahaa opintojaan varten sekä saada käytännön lääkärin kokemusta. Tämän takia hän syyskesällä 1920 matkusti Kuusamoon toimiakseen aluelääkärin viranhoitajana alueella, jossa kahteen vuoteen ei ollut toiminut lääkäriä ja jossa yksikään hammaslääkäri ei ollut koskaan työskennellyt. Kirjan ensimmäinen osa sisältää Lennart Gabriel Forteliuksen kirjeitä Kuusamosta koti- väelleen Helsinkiin ja Turkuun syksyn ja talven 1920 aikana.

Sirkka-Liisa Kivelä

Kaksi skorpionia Vierailu taidenäyttelyssä

Harvoin pääsee tutustumaan kollegan taideharrastuksien tuloksiin. Ehkäpä haluamme tuoda itseämme esille ensisijassa tieteenteon ja ammattimme kautta. Usein tuomme harrastuksemme vain läheistemme arvioitaviksi. Onkohan takana ujous vai jonkinlainen leimautumisen pelko. Vai onko meihin iskostunut tiukasti täydellisyyden vaatimus jonkinlaisen tiedemieskoulutuksen seurauksena? Mene ja tiedä.

Veikko Karskela

Yhteistyön sietämätön välttämättömyys

Hajota ja hallitse -periaatteeseen eli kentällä toimivien usuttamiseen toistensa kimppuun uskoivat jo muinaiset roomalaiset. Liekö viime aikoina julkisuudessa viritellyssä keskustelussa terveydenhuollon menojen jakautumisesta osittain sama päämäärä? Erikoissairaanhoidon pelätään nielaisevan liian suuren osan terveydenhuollon kokonaismenoista. Fifty-fifty-periaate on luiskahtamassa erikoissairaanhoidon ansaitsemattomaksi (?) eduksi 60-40-prosenttiosuuksin. Vaikka onkin tärkeää miettiä tarkasti, mihin terveysmarkat käytetään, voi numeropeli jättää varjoonsa sen, että jaettavaa rahaa on terveydenhuollon kentällä yksinkertaisesti liian niukasti tarpeisiin nähden.

Tuula Vainikainen

Mallikas teos lääkärintyön pykäläviidakosta

Lääkintöhallituksen jäsen Herman Lavonius kirjoitti 1950-luvulla teoksen lääkärien oikeuksista ja velvollisuuksista nimellä Laki ja lääkärintoimi (Otava, Helsinki 1956). Suomen lääkintälainsäädännön yleisesitystä lääkäreille ei tämän jälkeen ole kirjoitettu, vaikka oikeuslääketieteen oppikirjat ja monet juridiset kirjoitelmat toki aihetta ovat käsitelleet. Duodecimin julkaisema Lääkärintyö ja laki pyrkii tämän puutteen korjaamiseen. Tarve kyseisen tyyppiselle teokselle onkin ilmeinen, sillä sen lainsäädännön määrä, joka lääkärintointa harjoittavan tulisi hallita on kasvanut 1990-luvulla voimakkaasti. Kirjan sisällysluettelosta löytyykin viittaus peräti 122:een erilliseen lakiin, jotka koskevat lääkärintyötä.

Lasse Lehtonen