Lauantain toivotut levyt

On monia radio-ohjelmia, joita kuunnellaan vuodesta toiseen. Niillä on oma merkityksensä kuuntelijoilleen. Yksi näistä on Lauantain toivotut levyt -ohjelma. Se on ollut radion kuunnelluimpia ohjelmia vuosikymmenet. Jokainen on saanut jotakin kulloiseenkin mielentilaansa sopivia musiikkiesityksiä. Ne ovat milloin viihdyttäneet, milloin lohduttaneet kuulijaansa, välillä ne ovat raottaneet ovea kuulla omista mieltymyksistä poikkeavia esityksiä. Ne ovat olleet meille kaikille tärkeitä, koska ne ovat osaltaan laajentaneet musiikkitietämystämme.

Veikko Karskela

Hoitovirheistä

Koko sana ja käsite saa kylmät väreet kulkemaan lääkärin selkäpiissä. Mutta niitähän on. Onneksi valtaosa on vähäisiä niin että potilasta palvellessamme voimme oikaista sen, mikä on väärin mennyt, ilman merkitseviä seurauksia potilaalle tai kenellekään muullekaan. Yrityksen ja erehdyksen tie on kliinisen medisiinan jokapäiväistä todellisuutta. Käypä hoito näyttää luontonsa vasta kun havaitaan, onko se myös potilaalle käypä.

Pekka Vuoria

Aspergerin oireyhtymän nykykäsitys

Itävaltalainen lastenlääkäri Hans Asperger kuvasi vuonna 1944 joukon poikia, joilla normaaliin älykkyyteen liittyi merkittävä vastavuoroisen sosiaalisen kommunikaation häiriö, stereotyyppisiä ja jäykkiä kiinnostuksen kohteita sekä yliälyllistävä suhtautuminen maailmaan. Hän kutsui tilaa autistiseksi psykopatiaksi. Aspergerin työ tuli tunnetuksi englanninkielisessä maailmassa vasta vuonna 1981 Lorna Wingin luotua käsitteen Aspergerin oireyhtymä kuvaamaan niitä autistisia potilaita jotka eivät sopineet Kannerin infantiilin autismin kuvauksiin. Aspergerin oireyhtymä hyväksyttiin itsenäiseksi diagnoosiksi DSM IV-luokitukseen 1994 ja ICD-10:een 1993. Tämän jälkeen aihetta käsittelevä kirjallisuus on eksponentiaalisesti kasvanut.

Pekka Tani

Olisiko sinulla aikaa? Ajatuksia ajasta, ajattomuudesta ja kiireestä

Aika näyttää, kuten monet muutkin luonnonvarat, epätasaisesti jakautuneelta yhteiskunnassa. Monilla on sitä aivan liian vähän, toisilla taas liikaakin. Työttömyys tai eläkkeelle siirtyminen saattavat aikaansaada ainakin tilapäisen ongelman: miten täyttää mielekkäällä tavalla vapautuva aika. Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa yksi yleisimpiä huolen aiheita on eläkkeen hakijan kokema kiire ja stressi. Nämä taas kanavoituvat herkästi erilaisiin somaattisiin, psykosomaattisiin ja psyykkisiinkin oireisiin, jotka saattavat viedä lääkärin huomion pois perusongelmasta - potilaan elämän hallinnan puutteesta ja vaikeudesta hahmottaa aikaansa oikealla tavalla. Paradoksaalisesti kylläkin samalla kun on kehitetty yhä enemmän aikaa säästäviä laitteita (PC:t, astianpesukoneet, mikroaaltouunit jne.), on ihmisten kiire lisääntynyt. Aikaa ei voi kuitenkaan säästää, aikaa voi vain käyttää, kukin tavallaan.

Hans Fredriksson

En ovanlig bok om ett ovanligt liv

Den norske läkaren Helge Eivind Torps memoarer hör till de mest ovanliga man kan läsa. Han insjuknade som sexåring i polio och förlamades totalt i den nedre extremiteterna och var efter det bunden till sängen. Därtill fick han hudtuberkulos med svår böld- och varbildning. Hans skolgång blev svårt eftersatt men med stor energi, specialarrangemang och ett stort stöd av sin familj avlade studentexamen.

Svante Stenman

Miten pysyä muutoksen mukana

Suurten ikäluokkien merkitys suomalaisen palvelurakenteen muokkaajina on aina ollut huomattava. Lähimmän viiden vuoden kuluessa on sosiaali- ja terveysalan alettava valmistautua seuraavaan isoon myllerrykseen. Noin 10 vuoden sisällä suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle ja 20-25 vuoden sisällä heidän hoito- ja hoivatarpeensa kasvaa merkittävästi.

Onko työpaikallasi huumeiden käyttäjä?

Huumeiden käyttäjään voi törmätä nykyään lähes kaikkialla. Työpaikalla sellainen voi olla työtoveri, asiakas tai satunnainen kävijä. Huumausaineen vaikutuksen alaisena ihminen käyttäytyy arvaamattomasti, jopa ympäristölleen vaarallisesti.

Terveysmenoja, kansanterveyttä ja kansantaloutta

Onko iso aina kaunista? Onko enemmän aina parempaa? Suomi haluaisi olla isojen joukossa myös terveydenhuoltomenoilla mitattuna. Näin voi päätellä, kun seuraa huolestuneita puheenvuoroja Suomen terveydenhuoltomenojen tämänhetkisestä tasosta. On tunnettu tosiseikka, että Suomessa käytetään nykyisin terveydenhuoltoon suhteellisesti vähemmän rahaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, Yhdysvalloista puhumattakaan. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että terveydenhuoltomenojen tasolla ja niiden muutoksella olisi suoraviivainen yhteys palvelujen ja väestön terveyden tasoon, tai että menojen terveyspoliittista osumatarkkuutta voitaisiin vertailla erilaisten terveydenhuoltojärjestelmien kesken.

Jan Klavus

Havainnollisesti aineiston tilastollisesta käsittelystä

Biostatistiikan alalla kunnostautuneen Readingin yliopiston Mark Woodward on kirjoittanut kirjan epidemiologisten aineistojen analyysistä. Itse asiassa teos tarjoaa selkeän yleisesityksen aineiston käsittelystä ja on antoisa myös kliinisten tutkimusten kanssa työskenteleville. Kirja ei vaadi syvällistä tilastotieteen hallitsemista, peruskäsitteiden tunteminen riittää. Jäsennys on selkeä ja esitystapa erittäin havainnollinen.

Anssi Auvinen

Suomalaisesta seksuaaliterveydestä kahdella kielellä

Väestöliiton erikoistutkijan, dosentti Osmo Kontulan ja Marylandin yliopiston sosiologian professorin Ilse Lottesin yhteistyönä on julkaistu kirjapari, jossa kuvataan Suomessa 1960-luvulta alkaen omaksuttua moralisoimatonta näkökulmaa seksuaaliterveyteen liittyviin asioihin. Tämän ansioiksi luetaan teiniraskauksien ja aborttien pieni määrä sekä sukupuolitautien määrän väheneminen aina 1990-luvun lopulle asti. Kirjassa on lähes 30 kirjoittajaa, jotka toimivat seksologian ja seksuaaliterveyden eri aloilla. Joukossa on mm. lääkäreitä, tutkijoita, terapeutteja ja terveydenhuollon opettajia.