Julkisesti sairas

Julkinen sairastaminen on muotia. Sairaudet vuoronperään vyöryvät julkisuuteen, eilen pääsivät esille työnuuvuttamat ja masentuneet, tänään ovat vuorossa syöpään sairastuneet ja huomenna jonkun muun taudin vaivaamat. Mutta julkinen sairastaminen on myös pulmallista. Yhtäältä julkisuus on hyvä. Psyykkisiin sairauksiin liittyvä salailu ja häpeä kenties hieman laantuvat julkisten masennustunnustusten myötä. Kun nimettömien lukujen rinnalla ääneen pääsevät oikeat ihmiset, inhimillisestä hädästä tulee todellisempaa. Tilastot vanhustenhuollon puutteista eivät kosketa läheskään yhtä paljon kuin omaisten kertomukset lähes heitteille joutuneista vanhuksista.

Sinikka Torkkola

Oikeuslääketieteen perusteet palannut oikeuslääketieteeksi

Oikeuslääketieteen perusteet -kirjan ilmestymisen jälkeen vuonna 1993 on oikeuslääketieteen sekä oikeuslaitoksen ja poliisin organisaatioissa, oikeuslääketieteeseen liittyvässä lainsäädännössä ja myös esimerkiksi liikennejuopumusta koskevissa tutkimuksissa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Niinpä oppikirjan uudistaminen oli enemmän kuin ajankohtaista. Uudistuneen kirjan toimittajina ovat olleet alan kaikki suomalaiset professorit, minkä pitäisi taata soveltuvuus lääkäreiden perusopetuksen oppikirjaksi. Kirjoittajakunta on laajentunut ja kirja on sivumäärältään edeltäjäänsä tuhdimpi paketti.

Kaisa Lalu

Potilasoikeuskirja

Ilahduttavasti sitten Kuntaliiton teoksen Potilaan oikeudet ja potilasasiamiestoiminta vuodelta 1994 on ilmestynyt alan päivitys, kohtuullisen laaja 35 artikkelin kokoelma.

Kalevi Ellilä

Lääkärin rooli vammaisen lapsen elämässä

On helppo eläytyä oman kohtalonsa kaltaisiin tarinoihin. Vaikeampaa on nähdä asioiden eri toinen muu laita. Vammaisten lasten vanhemmat ja lääkärit ajavat samaa asiaa, vammaisen lapsen parasta. Siitä huolimatta saattaa ammattipiireissä kuulla keskusteltavan, miten vanhemmat ovat sellaisia ja tällaisia, ja vanhempainryhmissä vuorostaan päivittelyä siitä, miten lääkärit ja psykologit eivät mistään mitään ymmärrä.

Marjo-Riitta Mattus

Mielenkiintoista luettavaa lääkärin ja kehitysbiologian tutkijan elämästä

Patologian erikoislääkäri, kokeellisen patologian henkilökohtainen professori ja viimeksi Helsingin yliopiston kansleri Lauri Saxén on kirjoittanut hauskan ja mielenkiintoisen muistelmateoksen. Sammakkolääkärin uran taustasta hän itse kertoo seuraavasti: Elämänuran valinta ei ollut vaikeata, mutta toteuttaminen oli mutkikkaampaa... Kohdallani vaihtoehdon löytäminen oli helppoa ja tuli myöhemmin osoittautumaan myös urani kannalta merkitykselliseksi. Biologia (eläinfysiologia) pääaineenani aloitin opinnot ja viihdyin alusta saakka erinomaisesti. Kehitysbiologiaan suuntautuneen tutkimustyöni ohessa olin hankkinut erikoislääkärin oikeudet patologiassa, joten perinteet oli hoidettu ja tietty leipäpuu tiedossa.

Erkki Kivalo

Maailmanparannusta ohitusleikkauksen jälkeen

Kirjan toisella sivulla ennakkoaavistukseni osoittautui oikeaksi. Kyseessä oli sen Mäkelän teos, joka muutama vuosi sitten kirjoitti runsasta julkisuutta saaneen kirjan kahdesta vaimostaan. Myös tätä kahdeksan kertomuksen kokoelmaa käsiteltiin syksyn mittaan lukuisissa lehtiarvosteluissa osin kiittäen, osin kritisoiden. Mäkelä jakoi mielipiteitä. Minulle lankesi osa arvioida lääkärin näkökulmasta Mäkelän maailmaa parantavia (ja syleileviä) kertomuksia.

Paula Vainiomäki

Miksei potilaita Norjasta?

Tehy ja keskusjärjestö STTK ovat julkisuudessa suhtautuneet kielteisesti suurlähettiläs Ole Norrbackin ehdotukseen hoitaa norjalaisia leikkausta odottavia potilaita Suomessa. Emmekö ymmärrä rikkaan naapurimaamme hätää vai mistä on kysymys? Kannanottomme taustalla on kaksi ydinkysymystä ja muutama keskustelua ansaitseva näkökulma. Ensinnäkin totesimme, että meillä on jokaisessa sairaanhoitopiirissä vastaavat kotitekoiset leikkausjonot. Näissä jonoissa suomalaiset työikäiset ja ikääntyneet ihmiset odottavat kärsivällisesti vuoroaan saada vaivaansa hoitoa. Monet leikkauspotilaat, vaivasta riippuen, ovat odottaneet useita kuukausia, jopa toista vuotta. Totesimme, että esimerkiksi HUS-piirissä on yli kymmenen tuhannen ihmisen leikkausjono. Jonottajat odottavat juuri samoja leikkauksia, mitä norjalaisetkin. Nämä tosiasiat vahvistuivat juuri valmistuneessa STM:n selvitysmies Jouko Isolaurin raportissa. Sen mukaan leikkaukseen jonottaa yli 40 000 ihmistä eri puolilla maata.

Maija Anttila

Oppikirja lasten elinsiirroista

Kymmenen viime vuoden aikana lasten elinsiirtojen kasvanut lukumäärä ja sen myötä lisääntynyt kokemus on johtanut kliinisten tulosten jatkuvaan paranemiseen. Elinsiirtojen tarve lapsuusiässä olevilla potilailla on huomattavasti pienempi kuin aikuisilla ja siksi kliinisten tutkimustulosten saaminen on hitaampaa. Vaikka siirtoaiheiden, leikkaustekniikoiden, hylkimiseen liittyvän immunologian ja lääkityksen pääperiaatteet ovat paljolti yhteneväisiä sekä lapsi- että aikuispotilailla, on lapsilla lukuisia erityispulmia, joita ei aikuispotilailla esiinny. Siksi onkin lasten elinsiirtojen parissa työskenteleville tervetullutta, että monipuolinen ja kattava lasten elinsiirtoja käsittelevä oppikirja on ilmestynyt.

Kai Rönnholm

Lastentautien nopeasti uudistettu oppikirja

Ensimmäisen suomenkielisen lääketieteen opiskelijoille tarkoitetun lastentautien oppikirjan 2. uudistettu painos julkistettiin lähes tasan kaksi vuotta ensimmäisen jälkeen. Painoksen loppuminen näin nopeasti osoittaa, että lastentaudit on tärkeä lääkärin osaamisen alue sekä opiskelijoille että myös käytännön lääkäreille. Varmastikin menekkiä on lisännyt se, että kirjan sisältö on päivitetty niin ajan tasalle kuin mahdollista ja että kaikki kirjoittajat ovat alansa tunnettuja suomalaisia asiantuntijoita. Kirjan toimittajille on annettava tunnustus nopeasta toiminnastaan sekä toteutetuista uudistuksista ja muutoksista, jotka selvästi ovat lisänneet ja tehostaneet oppikirjan kohdentumista tarkoitukseensa.

Risto Lappi

Asiakaspalvelukeskuksia myös terveydenhuoltoon

Terveydenhuollon ulkopuolisilla palvelualoilla kehityksen päälinjoihin ovat kuuluneet itsepalvelun lisääntyminen ja etenkin viime aikoina asiakaspalvelu- tai yhteyskeskusten perustaminen. Jokaiselle tutun itsepalvelun lisääntymisen seurauksena on ainakin ollut se, että yritykset ovat lisänneet palveluja ilman vastaavaa henkilöstön lisäystä. Tuottavuutta on siis parannettu. Asiakaspalvelukeskusten idea on se, että etenkin määrämuotoiset palvelut voidaan keskittää ja palvelun laatua ja tuottavuutta voidaan parantaa käyttäen puhelinratkaisuja ja asiakastietojen hallinnan atk-järjestelmiä. Näillä toimenpiteillä myös perinteisillä henkilötyövaltaisilla aloilla on voitu vastata kasvaneeseen kysyntään kustannustehokkaasti ja useimmiten myös palvelun laatua parantamalla. Viestintäteknologian mahdollistamana asiakaspalvelukeskuksia on perustettu eri puolille Suomea tai toimintaa hoidetaan jopa toisesta maasta käsin.

Esa-Matti Tolppanen