Käärme tyky-paratiisissa?

Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä ilmiöistä työterveyden alalla on ollut indeksillä mitattava työkyky-käsite. Sitä seurannut työkykyä ylläpitävä toiminta levisi tehokkaasti 1990-luvulla laajojen koulutushankkeiden kautta suomalaisille työpaikoille yhteiskunnallisen konsensushengen saattelemana. Nyt konsensuksen puutarhaan on luikerrellut käärme kyseenalaistamaan yksilöllistävää työkykykäsitettä työssä jaksamisen ja työhön liittyvän hyvinvoinnin perustana.

Kari-Pekka Martimo

Tavoitteena terveellinen elinympäristö

Elinympäristön hyvä laatu on yhdyskuntasuunnittelun tärkein laadullinen tavoite. Mitä hyvällä elinympäristöllä kulloinkin tarkoitetaan on kuitenkin aika- ja kulttuurisidonnaista. Osa siitä on toki yleispätevää ja pysyvää. Teollistumisen alusta alkaen elinympäristön hyvään laatuun on sisältynyt kaikkialla terveellisyys.

Matti Vatilo

Lontoossa

Pitkä viikonloppu keväisessä Lontoossa ja kaksi samanhenkistä naisihmistä on yhtälö, jonka puitteissa kerkiää kokea todella paljon. Matkaan torstaiaamusta sunnuntai-iltaan mahtuu yksi musikaali, yksi teatterinäytös, yksi ooppera, National Gallery, Tate Gallery, British National Museum kahtena päivänä ja vielä Victoria & Albert Museum. Kun on Lontoossa, pitää toki ehtiä tehdä vähän ostoksiakin, kävellä Thamesin rannalla ja käydä Hyde Parkin Speakers' Cornerissa kuuntelemassa ja seuraamassa erilaisia puheita.

Ulla-Kaija Lammi

Vilkaisu: Puoliautomaattisen defibrillaattorin käyttöopas

Sydämenpysähdyksen aiheuttava rytmihäiriö on yleensä kammiovärinä, jonka ainoa korjaava hoito on defibrillaatio. Potilaan todennäköisyys selviytyä on sitä suurempi, mitä nopeammin defibrillaatioisku pystytään antamaan.

Tom Silfvast

Vilkaisu: Työkyvyttömyyden selvittelyopas

Ilkka Taipale on perehtynyt sosiaali- ja työvoimatoimistojen pulmallisimpiin asiakkaisiin, jotka eivät työllisty edes korkeasuhdanteen aikana, mutta joilla ei ole eläkepäätökseen oikeuttavia perinteisiä somaattisia sairauksia. Nämä arviolta 10-15 000 ikääntynyttä pitkäaikaistyötöntä pitäisi Taipaleen mukaan kuitenkin siirtää välittömästi eläkkeelle. Ilkka Taipale on tutkinut yli tuhat tällaista henkilöä ja kehittänyt haastattelu- ja tutkimusmenetelmän, jonka avulla heidän tilannettaan voidaan dokumentoida. Kirjassa on kuvattu yksittäisiä tapauksia ja niihin perehtyneiden eri työntekijäryhmien kokemuksia eläke-edellytysten selvittelystä.

Vilkaisu: Syöpä ei estä lapsen koulunkäyntiä

Syöpään sairastuminen on nuorelle suuri koettelemus. Sairaalajaksot ja rasittavat hoidot voivat etäännyttää lapsen koulutovereista ja tutusta ympäristöstä. Koulunkäynti on kuitenkin osa lapsen normaalia elämää, ja sairastumisen yhteydessä sen merkitys vielä korostuu konkreettisena osoituksena elämän jatkumisesta. Oppilaalle on tärkeää, että oma pulpetti odottaa häntä luokassa. Toisaalta yhden oppilaan sairastuminen saa muussa luokassa aikaan hämmennystä ja kysymyksiä, joista pitää yhdessä keskustella.

Vilkaisu: Syöpäpotilaan kohtaamisen opettamisesta

Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella on pohdittu syöpäpotilaan ja lääkärin välistä vuorovaikutusta. Hankkeen aloitteentekijänä on ollut Suomen Syöpäpotilaat ry., jonka kampanjaan Yksin. Yhdessä koulutusprojekti kuuluu. Koulutusohjelman reflektiivinen toimintatapa tarkoittaa, että lääkäri pyrkii tarkastelemaan potilas-lääkäri-vuorovaikutustilanteita kriittisesti ja on valmis muutokseen. Reflektiivisyyteen kuuluu pohtiva asenne, jonka avulla toimintaa arvioidaan ja kehitetään.

Akvarellikurssi x 1 työuupumuksen ehkäisemiseksi

Kun työpaineet uuvuttavat, on meillä kullakin omat tapamme ladata akkuja. Moni hölkkää tai golfaa, joku uppoutuu dekkariin ja jotkut taas turvautuvat lasilliseen rentouttavaa kemiallista ainetta. Itse kokeilin viime kesänä lääkärien kulttuuriseuran akvarellikurssia. Suosittelen lämpimästi, tosin riski riippuvuuden kehittymiseen on olemassa!

Helena Kääriäinen

Ajatuksia lääkärin työstä

Lääkärin ammatin perusluonnetta ei täysin ymmärrä kukaan, joka ei sitä ole tehnyt. Monet meistä, jotka ovat sitä tehneet, ymmärtävät sitä myös huonosti joko yleisesti tai osittain. Lääkärin elämän mahdollisia ja tavallisiakin tapahtumia kuvaillaan seuraavassa.

Pekka Vuoria

Lääketieteellisen latinan juurilla

Lääketieteellistä latinaa ei ole erityisen paljon tutkittu osana Rooman ajan kirjallisuutta. Manchesterin yliopiston klassisten kielten professori D.R. Langslow onkin tehnyt merkittävän työn tutkimalla neljän oppineen roomalaisen, 1. vuosisadalla jKr. eläneiden Celsuksen ja Scribonius Larguksen ja 5. vuosisadalla vaikuttaneiden Theodorus Priscianuksen ja Cassius Felixin lääketieteen tekstejä. Kirjassa verrataan heidän tekstejään aikalaisten säilyneisiin kirjoituksiin, ja näin lääketieteen latinaa voidaan luonnehtia erityisenä teknisenä kielenä.

Tuija Laurikka, Jari Laurikka