Potilaan tahto velvoittaa lääkäriä

Suomen Lääkärilehdessä julkaistiin keskustelupuheenvuoro Hoitotahto ei sido eikä suojaa lääkäriä (SLL 18/2001). Niin ikään Suomen Kuvalehdessä (18/2001) on julkaistu puheenvuoro-palstalla kirjoitus Hoitotahto ei velvoita lääkäriä. Molempien kirjoittaja on asianajaja Matti Norri.

Paula Kokkonen

Nyt se on todistettu Kulttuuriharrastukset kohentavat terveyttä

Kulttuuriin ja etenkin taiteeseen on suhtauduttu monin eri tavoin. Se on koettu mm. keskeiseksi ihmisyyden osatekijäksi tai yhteiskunnan rahareijäksi, jonka täyttämiseen mitkään rahavarat eivät riitä ja jotka ovat poissa kaikesta hyödyllisestä. Jälkimmäinen kanta on vallalla valitettavan usein. Päättäjät ohjaavat herkästi veromarkat mielestään tärkeämpiin ja tuottavampiin kohteisiin. Kulttuuri- ja taidebudjetit ovat joutuneet kovien säästöjen ja leikkausten kohteiksi. Toisin olisi saanut käydä.

Veikko Karskela

Vauhtisokeutta huumetesteissä?

Yhä useammassa yrityksessä halutaan tutkia työntekijöiden mahdollista huumeiden käyttöä. Huumetestejä on järjestetty työhönottovaiheessa, satunnaisnäytteinä tai työpaikalla tapahtuneiden tapaturmien tai läheltä piti -tilanteiden jälkiselvittelyssä. Julkisuudessa on näkynyt aika vähän pohdintaa huumetestauksen lääketieteellisestä etiikasta.

Raija Kerätär

Kliinisen päätöksenteon teoriaa

Henrik Wulffin kliinistä päätöksentekoa käsittelevä kirja on ehtinyt jo kolmanteen painokseen. Ensimmäinen on vuodelta 1976. Kolmanteen painoksen tekijäksi on tullut myös pohjoismaisen Cochrane-keskuksen johtaja Peter Gøtzsche, kun aiemmin kirja on ollut yksin Wulffin varassa. Gøtzschen panos liittyy kuitenkin lähinnä hoitokokeita koskevaan osaan, joka ei ole aivan kirjan keskeisintä antia. Kirja ei painosten myötä ole paisunut kohtuuttomasti, vaan mahtuu edelleen noin 200 sivuun.

Anssi Auvinen

Farmakologian ja toksikologian uudistunut oppikirja

Kirja on uusi painos jo perinteikkäästä farmakologian ja toksikologian oppikirjasta, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 24 vuotta sitten. Vaikka sisällössä on vuosien mittaan tapahtunut paljon muutoksia, tunnistaa kirjan helposti painoasusta. Leveä reunamarginaali, reunassa olevat avainsanat ja selkeä otsikointi ovat tulleet tutuiksi jo ensimmäisessä painoksessa. Edellisessä painoksessa otettiin käyttöön ns. tietoruudut, joissa kuvan kera käsitellään keskeisiä asioita. Nämä osoittautuivat suosituiksi, ja uudessa painoksessa näitä on lisätty. Uusissa tietoruuduissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten erektiohäiriöiden lääkehoitoa, apoptoosia, lihavuutta ja antisense-lääkkeitä. Yhdessä nämä painoasuun liittyvät seikat helpottavat kirjan lukua, kokonaisuuksien hahmottamista ja tiedon löytämistä.

Pekka Rauhala

Maksadiagnostiikan viidakossa

Maksapatologiaa käsitteleviä kirjoja on kahta tyyppiä: pääasiallisesti tekstiä sisältäviä, joissa on runsas kuvitus sekä kuva-atlaksia. Nyt arvosteltavana oleva kirja edustaa atlas-tyyppistä teosta, jossa tekstiä on verrattain vähän. Tämän tyyppinen aikaisempi, mielestäni varsinkin aloittelijalle sopiva kirja on H. Puolsenin ja P. Christoffersenin kirjoittama, Munksgaardin kustantama kirja vuodelta 1979.

Judit Mäkinen

Vilkaisu: Kun työpaikalla on väkivallan uhka

Opaskirja kertoo työpaikalla esiintyvien väkivaltatilanteiden kartoituksesta ja hallinnasta. Työväkivalta on viime vuosina lisääntynyt, ja varsinkin yksinäisissä työpisteissä monet tuntevat olonsa turvattomaksi. Jokaisen työntekijän tulisi tietää miten toimia jos asiakas, potilas tai työtoveri käyttää väkivaltaa tai uhkailee sillä.

Vilkaisu: Kaikki kävelystä

Kävely on suomalaisten suosituin liikuntamuoto, joka soveltuu eri muodoissaan lähes kaikille. Kävelyn mekaniikkaa, energiankulutusta, terveysvaikutuksia, harrastusmuotoja jne. käsittelevä kirja kertoo perusteellisesti lähes kaiken kävelystä. Kirjassa on mm. harvemmin nähdyt kaavat perusaineenvaihdunnan energiankulutuksen laskemiseksi sekä eri liikuntalajien aikaansaaman kulutuksen arvioimiseksi. Kävelyn eri vaiheista ja kuntokävelijän venyttelyliikkeistä on selkeät värikuvat.

Niin muuttuu maailma, Eskoni - muuttuuko lääkekorvausjärjestelmä?

Aleksis Kiven näytelmän Nummisuutarit alussa suutarimestari Topias katselee pönäkkää harjatukkaista poikaansa Eskoa, joka on juuri sonnustautunut isänsä hääpukuun: hattuun ja hännystakkiin, kuten Topias itse yksi ja kaksikymmentä vuotta sitten. Paljon on tapahtunut sitten mestarin omien häiden ja hän tokaisee pojalleen nuo kuuluisat sanat niin muuttuu maailma, Eskoni, joita poika vielä myöhemmin mielessään toistelee.

Jarmo Lehtonen

Maalaislääkäri ja Kafka

Prahan Linnavuorella sijaitsevalla alkemistien ja kultaseppien mukaan nimensä saaneella Kultaisella kujalla on pieni sininen talo, jonka ovi on niin matala, että molemmilla kerroilla siellä käydessäni iskin pääni ovenkarmiin. Talo kulkee Kafkan talon nimellä, hiukan heppoisin perustein tosin, sillä tosiasiassa sen omisti Kafkan sisar Ottla, jonka luona Kafka asui vain muutaman kuukauden, paossa Hermanni isän raivoa. Montakohan kertaa Kafka löi päänsä samaan ovenkarmiin?

Martti Ollinen