3902 osumaa

Tervettä viestintää

Yrttitohtori myi koiranpapanoita syöpälääkkeenä (IS 29.5.2000), lienee lööppi, joka herätti paitsi terveydenhuollon ammattilaisten niin myös jokaisen (syöpä)potilaan mielenkiinnon. Koiran ulosteitako oli siis myyty, vai mitä? Mutta, kuten iltapäivälehtien jutuille usein käy, kuivui tämäkin juttu kasaan matkalla lööpistä varsinaiseen tekstiin. Etusivun vinkki tarkentaa hieman: Yrttitohtori myy koiranmuonaa syöpälääkkeenä. Sisäsivun jutussa otsikko täsmentää edelleen: Itseoppinut yrttitohtori myy koiranmuonaa syöpälääkkeenä. Itse jutusta käy ilmi, etteivät puristeet, joiden toki mainostetaan parantavan kaiken mahdollisen, ole koiranmuonaa. Puristeita vain valmistetaan yrityksessä, jolla on lupa valmistaa vain eläinravintopellettejä.

Sinikka Torkkola

Me ja kultuuriympäristömme

Ihminen on aina koristellut itseään ja ympäristöään. Se on yksi keskeinen osa inhimillistä elämää. Tällä on suuri vaikutus hyvinvointiimme. Se kertoo jotakin siitä ihmisyydestä, joka liittää meidät sukupolvien ketjuun. Rakennettu ympäristömme sisältää runsaasti myös piirteitä, jotka heijastavat kaipuutamme kauneuteen. Nämä piirteet vaihtelevat kulttuurista toiseen, aikakaudesta aikakauteen. Ne ovat tunnistettavissa, ne viestivät ihmisille rakentajistaan jotakin ylevämpää kuin mitä arki sinällään edustaa.

Veikko Karskela

Lääkäri oikeudessa - asiantuntija vai todistaja

Kun raastuvanoikeudet ja kihlakunnanoikeudet joitain vuosia sitten muuttuivat käräjäoikeuksiksi, muuttui myös tuomioistuinten asioitten käsittelytapa. Aikaisemman kirjelmiin ja kirjallisiin lausuntoihin ja usein lykkäyksiin pitkittynyt prosessi muuttui yhteen pääkäsittelyyn tähtääväksi ja samalla pääasiassa suulliseksi. Myös hovioikeudet ovat siirtyneet suulliseen käsittelyyn. Lääkäri useimmiten selvisi aikaisemmin omasta osuudestaan lähettämällä kunnian ja omantunnon kautta vahvistetun lääkärinlausunnon oikeudelle. Edes oikeuslääkärit eivät joutuneet kuultaviksi kuin ani harvoin, pari kertaa vuodessa.

Kari Karkola

Suomenkieliset kuolevat nuorempina kuin ruotsinkieliset

Kirjoittaja kiinnostui aiheesta nähtyään Suomen Lääkärilehdessä (1997; 52:3237-3240) Markku T. Hyypän kirjoituksen Suomenruotsalaisen väestön hyvä terveys ja toimintakyky säästävät miljardeja. Mononen tutki viime vuonna eräissä pohjalaisissa sanomalehdissä kaikki julkaistut kuolinilmoitukset, joista tallensi syntymä- ja kuolinpäivät. Seinäjoella ilmestyvän Ilkan kuolinilmoitukset edustivat suomenkielisen väestön tietoja ja ruotsinkielisten tiedot saatiin useasta alueella ilmestyvästä ruotsinkielisestä paikallislehdestä. Yhteensä aineistossa oli yli 3000 kuolin-ilmoitusta.

Kun et saa suutasi auki kokouksessa

Sosiaaliset tilanteet ovat monelle ahdistuksen paikka. Vaikka ajatuksia olisi, moni ei saa niitä puetuksi sanoiksi muiden läsnäollessa. Kirjassa esitellään ryhmäterapiaohjelma, jonka tarkoituksena on opettaa yksilöä tarkastelemaan omia tunteitaan ja käyttämään niitä positiivisena voimavarana ja hyödyllisen tiedon välittäjänä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Yhteistyö ja tiimissä toimiminen on välttämätön osa sosiaalisia taitojamme, oli sitten kyseessä työ tai vapaa-aika.

Kuvakirja kertoo mitä lääkärissä tehdään

Lasten lääkärissäkäynnin pelkoa hälventämään on koottu selkeä kuvakirja, jossa Pekka-lääkäri näyttää lapsille, mitä kaikkea lääkärin vastaanotolla tehdään. Tavallisimmat välineet esitellään, kuten stetoskooppi, kuumemittari, refleksivasara ja mikroskooppi. Kuvien lisäksi on joka sivulla luukkuja, joiden taakse voi kurkistaa. Käsitteet heijaste, bakteerit, karsastus ja verinäyte esiintyvät myös tekstissä. Niitä on selvennetty sekä kuvien että selostuksen avulla. Kirja soveltuu noin 5-vuotiaille sitä vanhemmille lukemaan opetteleville lapsille.

Sähköinen sairauskertomus - perusterveydenhuolto tietotekniikan hyödyntämisen kärjessä

Perusterveydenhuolto on ohittanut erikoissairaanhoidon uuden teknologian hyväksikäytössä yhdellä tärkeällä hoidon osa-alueella - potilashoidon dokumentoinnissa. Useassa perusterveydenhuollon yksikössä keskeisimmät osat potilastiedoista ovat elektronisessa muodossa lääkärin tai terveydenhoitajan nähtävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Edistyneimmät terveyskeskukset käyttävät tietojärjestelmiä uusien toimintamallien tukena ja pystyvät käyttämään potilastietoja hoidon jatkuvan laadun parantamisen tukena. Samaan aikaan tilanne erikoissairaanhoidossa on pääosin sellainen, että kollegat tuskailevat perinteisten potilaskansioiden kanssa. Potilaan ongelmien hoito on asiantuntijatyötä, jossa tietojen hallinta on varmaankin tärkein hoidon laatuun vaikuttava tukitoiminto. Mistä erikoissairaanhoidon jälkeenjääneisyys voisi johtua?

Esa-Matti Tolppanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030