Vahvoja steroidivoiteita käytetään ihonvaalennukseen

HYKS:n infektioklinikan lääkärit ovat huolissaan steroidivoiteiden käytöstä ihonvaalennuksessa. Afrikkalaissyntyisten naisten keskuudessa leviävän, vakavia terveyshaittoja aiheuttavan ilmiön laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa.

Vuokko Maria Nummi

Erikoisalojen yhdistäminen ei ole oikea ratkaisu

Nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian yhdistämistä on perusteltu sillä, että suurempi erikoisala on etenkin tieteessä vahvempi, ja toiseksi sillä, ettei yliopisto-opetuksen yhdistäminen vaikuta palvelujärjestelmien kehitykseen. Jälkimmäisen hyvään kehitykseen on haluttu uskoa, vaikka alat yhdistettäisiin. Tämä uskomus ei vastaa kokemusta.

Veikko Aalberg, Kari Haukkamaa, Johannes Lehtonen, Kari Pylkkänen

Kliinikot vastustavat erikoisalojen yhdistämistä

Järjestelmämme erillisestä lastenpsykiatriasta ja nuorisopsykiatriasta kattaa yhä yleisemmin myös nuoruusiän loppupään, toisin kuin Euroopassa yleensä. Yhdistetyn erikoisalan maissa yläikäraja on jopa 16 vuotta, jolloin nuoruusiän kehitys on kesken ja siirtymisestä aikuispsykiatriaan tulee kivulias. Nuorisopsykiatria on volyymiltaan lastenpsykiatriaa laajempi – vuonna 2009 oli erikoissairaanhoidossa potilaita nuorisopsykiatrialla 19 096 ja lastenpsykiatrialla 15 216. Valtaosa nuorisopsykiatrian potilaista on uusia, ei lapsilta siirtyneitä (1).

Hannu Westerinen

Salakavala känni ja juopon stigma

Suomessa voi juoda ja usein juodaan runsaasti kerralla kenenkään häiriintymättä tai puuttumatta asiaan. Tämä hyväksyntä pitkittää alkoholiriippuvaisten mahdollisuuksia tunnistaa oma ongelmansa ja saada apua.

Olli Kampman, Mauri Aalto, Antti Koivukangas, Antero Lassila

Huippututkimusta Turusta

Lapsuusiän ylipainolla on kauaskantoisia vaikutuksia, kun puhutaan riskeistä verisuonisairauksien suuntaan. Turkulaisvetoinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että painonlasku kannattaa aina.

Marko Vesanen

Masennuslääkkeet tehoavat, mutta vain osaan potilaista

Viime vuosina valmistuneet meta-analyysit masennuslääkkeiden tehosta ovat herättäneet kiivaan keskustelun näiden lääkkeiden kliinisestä merkityksestä. Meta-analyysien mukaan masennuslääkkeiden tehon koko (Cohenin d) on vain luokkaa 0,4. Näin pieni tilastollinen ero lumeen ja vaikuttavan lääkkeen välillä vastaa likimäärin 15- ja 18-vuotiaiden tyttöjen pituuseroa väestössä. Toisaalta moni lääkäri on havainnut osan potilaistaan toipuvan masennuslääkkeen avulla nopeasti oireettomiksi.

Tero Taiminen

Munasarjojen toiminnan vajaus kohdunpoiston jälkeen

Premenopausaalisessa vaiheessa tehtyyn kohdunpoistoon liittyy lähes kaksinkertainen munasarjojen ennenaikaisen toiminnanvajauksen riski. Asia todettiin seurattaessa 406:ta naista (30–47 v) viiden vuoden ajan kohdunpoiston jälkeen. Kohdunpoisto tehtiin myoomien tai vuotohäiriöiden takia, munasarjoja ei poistettu.

Pertti Kirkinen

Sisätautipotilaankin tukosehkäisyyn uusia vaihtoehtoja

Laskimotukosten ehkäisyn tärkeyteen sisätautiosastoilla on tartuttu ponnekkaasti viime vuosina. Uudet antikoagulantit tuovat hoitoon helppoutta, mutta myös tarkkaavaisuutta tarvitaan.

Marko Vesanen

Vanhuksen masennuksen hoidon trendit

Vanhuksen vakavan masennuksen hoidossa on vahvaa näyttöä sekä masennuslääkkeiden että psykoterapian tehosta. Hoitosuositukset suosittelevat näiden yhdistelmää tehokkaimpana hoitona. Sen sijaan lievän masennuksen hoidossa lääkehoidon hyödyt ovat epävarmoja. Yhdysvalloissa selvitettiin rekistereitä yhdistellen ja säännöllisiä kyselyjä hyväksi käyttäen, miten vanhojen ihmisten masennusta hoidettiin neljän vuoden ajanjaksoilla vuosina 1992–2005.

Kaisu Pitkälä

Aivotutkimuksesta avain tinnituksen hoitoon

Tinnitusta esiintyy lyhytaikaisesti lähes kaikilla, mutta pitkäkestoisena sitä on noin 10–15 %:lla aikuisväestöstä. Muutamalla prosentilla tinnitus on häiritsevää.

Roderik Mrena, Jukka Ylikoski, Antti Mäkitie