78324 osumaa

Kenelle eteisvärinän katetriablaatio kannattaa tehdä?

Vaikeasti oirehtivalle eteisvärinäpotilaalle rytmikontrolli on varmasti ainoa oikea hoidon tavoite. Onhan sinusrytmi antikoagulaatiohoidon ohella merkittävin ennustetta parantava tekijä myös syke- ja rytmikontrollia vertailevissa tutkimuksissa (1). Eteisvärinän estohoito on perinteisesti toteutettu lääkkeillä. Näistä tehokkaimmalla, amiodaronilla, hoidetuista potilaista 35-45 % on sinusrytmissä kolmen vuoden jälkeen (2). Rytmihäiriölääkkeiden käytölle on runsaasti rajoituksia, ja jokseenkin kaikki vaikuttavat epäedullisesti ennusteeseen, erityisesti vaarallisia kammiorytmihäiriöitä aiheuttavan proarytmiariskin vuoksi. Valoa horisonttiin on tuonut uusin estolääke, dronedaroni, joka on vähentänyt eteisvärinästä johtuvaa sairaalahoidon tarvetta sekä sydänkuolleisuutta, vaikka eteisvärinää vähentävä teho on rajallinen (3). Lääkkeellinen estohoito parhaimmillaankin vain vähentää eteisvärinän uusiutumista, mutta ei poista sitä.

Hannu Parikka

Verkonnostaja

Fimnetin keskustelupalsta on harvoja paikkoja, joissa yksityisen ja julkisen sektorin lääkärit pääsevät diskuteeraamaan keskenään. Yhteisiä ja jaettavia ilon ja huolen aiheita löytyy varmasti, elleivät työpaikat pääse eriytymään liikaa toisistaan. Hiukan samasta kannetaan huolta taannoisessa keskustelussa Luentoja nettiin jäsenmaksun bonuksena. Edunvalvonta-alueen keskustelu löytyy helpoimmin kirjoittamalla koko otsikko hakukenttään (menetelmää kannattaa suosia muutenkin Verkonnostajan jälkiä seuratessa).

Juha-Pekka Honkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat