Verkonnostaja

Maanläheisenä ja ilmeisen silmälaputettuna verkkoskribenttinä verkonnostaja on tullut sivuuttaneeksi länsimaisen lääketieteen kivijalan Tieteen ja tutkimuksen. Keskusteluita palstalle on syntynyt hiljaiseen tahtiin, joten toivoakseni vielä ehditään mukaan. Palsta sisältää keskustelua Jumalan olemassaolosta haimasyövän merkkiaineisiin, joten sisältöä riittää napakkaan tiedonhakuun kuin hetken joutilaisuuteenkin – riittäköön jälkimmäistä alkaneena vuonna itse kullekin!

Juha-Pekka Honkanen

Varo nopeaa glukoosikorjausta ketoasidoosissa

Kiitän Lassi Nelimarkkaa ja Olli J. Arolaa erinomaisesta ketoasidoosia käsitelleestä katsauksesta (SLL 1-2/2012, s. 33-8). Kirjoituksessa todettiin, ettei glukoosipitoisuutta saa laskea nopeasti. Kuitenkin sekä taulukossa että toisaalla tekstissä, samoin kuin Akuuttihoito-oppaassa asiaa käsittelevässä kappaleessa, esitetään plasman glukoositaso 8–11 mmol/l yhtenä hoidon päätavoitteena. Kokemukseni on, että kiireiset päivystävät lääkärit huomaavat vain tämän tavoitteen ja ohjeeksi insuliini-infuusiosta vastaavalle hoitajalle kirjataan glukoositavoite ilman laskunopeuden maksimia. Tämän seurauksena tuon tuostakin glukoositaso lasketaan esim. tasolta 35 tasolle 8 mmol/l muutaman tunnin aikana. Onneksi aikuisten aivot eivät näytä olevan yhtä herkkiä aivoödeemalle kuin lasten, kuten Nelimarkka ym. totesivat.

Tiinamaija Tuomi

Nesteytys vaikuttaa myös

Kiitämme LKT Tiinamaija Tuomea mielenkiinnosta katsaustamme kohtaan. Kuten Tuomi toteaa, liian nopea glukoositason korjaantuminen voi olla vähemmälle huomiolle jäävä ketoasidoosin hoidon osa ja tähän liittyvä osmolaliteetin muutos voi olla erityisen haitallinen lapsipotilaille. Laskennallisen plasman osmolaliteetin (P-osmol = 2 x Na + gluk + urea) muuttujista ketoasidoosissa glukoosipitoisuus on tilan syntymisen ja myös hoidon aikana rajuimmin muuttuva osa. Havaintojemme mukaan pelkkä hyperglykemiaan liittyvä hyperosmolaarisuuden syntyminen sinänsä voi olla potilaalle yhtä haitallista kuin hyperglykemian liian vauhdikas korjaaminen. Ilmiö muistuttaa nopeasti kehittyneeseen hyponatremiaan liittyvää aivoödeemaa ja liian nopeaa hyponatremian korjausta. Pelätty sentraalinen myelinolyysi seuraa liian nopeaa natriumin muutosta, kuten näitä potilaita hoitavat kollegat tietävät, mutta se on mahdollinen myös täysin hallitun natriumin noston jälkeen, jolloin se liittyy ennemminkin tilan syntymiseen eikä asiattomaan hoitoon.

Lassi Nelimarkka, Olli Arola

Tulot eivät vaikuta elinajanodotteeseen suoraan

Lääkärilehdessä 48/2011 julkaistiin VTM Lasse Tarkiaisen ym. alkuperäistutkimus, analyysi 35-vuotiaiden suomalaisten elinajanodotteen muutoksista 1988–2007 eri tuloluokissa. Professori Eero Lahelma toteaa pääkirjoituksessaan, että elinajanodotteen erojen kasvu on yllättävän raju ja karkaa päättäjiltä.

Rainer Fogelholm

Kansainvälisten lehtien artikkeleihin jäsenetuna?

Lääkärilehti ja Duodecim uutisoivat web-sivustoillaan ja lääkärien sähköposteihin aktiivisesti yleisöäkin kiinnostavista uusista artikkeleista ja tutkimustuloksista. Olisi järkevää ja suotavaa, että liittojen jäsenillä olisi tunnuksillaan pääsy kyseisen uutisen lähdeartikkelin full text -versioon, eikä vain pinnalliseen abstraktiin, kuten nyt. Kansainvälisissä lääkärien tietopankeissa (esim. GLOBALink) jäsenet saavat full text-version maksutta sähköpostilla muutamassa minuutissa Atlantin takaa.

Hannu Ollikainen, Hannu Vierola

Minkälaisen suhteessaolon virtuaalimaailma tarjoaa lapselle?

Sosiaalisen median erityinen piirre julkisen ja yksityisen rajamailla vaatii eettisten rajojen tajua.

Reijo Kupiainen

Keille kirurginen pyöröovi heilahtaa täyden kierroksen

Uusi hoitojakso pian edellisen sairaalasta kotiutuksen jälkeen ottaa potilaan voimille ja on yhteiskunnalle kallista. Yhdysvalloissa meneillään olevassa terveydenhuollon uudistuksessa on kohdistettu katse tähänkin asiaan mahdollisena säästökohteena. Uusintahoitojen tarpeesta suunnitellaan tehtäväksi julkista tietoa. Sairaalan saamia korvauksia saatetaan vastaisuudessa leikata sanktiona, jos uudelleen hoitoon otettujen määrä nousee odotusarvoa suuremmaksi.

Ossi Lindell

Mitä bakteeri tekee kolorektaalisyövässä?

Mikrobien ja syövän yhteydestä on vahvaa näyttöä papillooma- ja hepatiittivirusten sekä helikobakteerin osalta. Varsinkin helikobakteeri-infektion rooli mahasyövässä sai parikin tutkimusryhmää kiinnostumaan kolorektaalisyövän mikrobiologiasta. Moderni metagenomiikka, jota tutkimuksissa sovellettiin, antaa entistä paremmat mahdollisuudet yhteyden analyysiin. Ja tuloksena syöpäkudoksesta paljastuikin odottamattoman paljon fusobakteereita.

Heikki Arvilommi

NICE:ltä hoitosuositus vanhuksen sekavuustilan ehkäisyyn

Monisairailla iäkkäillä potilailla sekavuustila on yleinen ja huonoennusteinen. Sen ehkäisystä on huomattavasti enemmän tutkimusta ja näyttöä kuin varsinaisesta hoidosta. Britanniassa hoitomenetelmiä arvioiva NICE teki asiantuntijapaneelin avulla hoitosuosituksen deliriumin ehkäisystä. Paneeli teki systemoidun kirjallisuushaun, jolla löytyi kahdeksan kontrolloitua tutkimusta, joissa käytettiin monitekijäistä interventiota. Kaksi näistä oli satunnaistettua, kontrolloitua, kaksi ei-satunnaistettua, kontrolloitua ja kolme käytti historiallisia kontrolleja. Yhtä pidettiin laadukkaana, yhtä kohtalaisen laadukkaana, viittä heikkona ja yhtä hyvin heikkona menetelmiltään. Paneelin mukaan monitekijäisellä ja laadukkaalla interventiolla pystyttäisiin ehkäisemään noin kolmannes sairaiden vanhusten sekavuustiloista.

Kaisu Pitkälä

Keinoalkuinen lisääntyminen voi lisätä epigeneettisten muutosten riskiä

Keinoalkuista lisääntymistä on pidetty varsin riskittömänä äidin ja syntyvän lapsen kannalta. Menetelmiin näyttää kuitenkin liittyvän muutoksia jälkeläisen genomissa ja aineenvaihdunnassa, vaikka varhaislapsuuden tilanne näyttää yleensä täysin normaalilta. Asia ilmeni verrattaessa uusien eläinkokeiden tuloksia ihmisistä tehtyihin havaintoihin.

Pertti Kirkinen