77770 osumaa

Reseptilääkkeen mainonta toimittajille laitonta

Ruotsin lääkevalvontaviranomaisen (Läkemedelsverket) mukaan reseptilääkkeen markkinointi toimittajille on vastoin EU-direktiiviä ja maan lakia. Boehringer Ingelheim julkaisi netissä dabigatraanista (Pradaxa) toimittajille suunnatun lehdistötiedotteen, jossa selostettiin valmisteen etuja, mutta ei haittoja. Viranomaisen mukaan tiedote pyrki lisäämään lääkkeen kysyntää, mikä oli markkinointia. EU-direktiivissä (2001/83/EC) ja Ruotsin laissa lääkemarkkinointia voi suunnata terveydenhoitohenkilöstölle tai yleisölle, mutta reseptilääkkeiden markkinointi yleisölle ei ole sallittua. Laki ei pidä toimittajia yleisöstä poikkeavana erityisryhmänä, ja viranomaisen mukaan lehdistötiedote oli lainvastainen. Yritys on valittanut päätöksestä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Peginesatidi tulossa hemodialyysipotilaille

FDA:n neuvonantajapaneeli suosittaa myyntilupaa erytropoietiinin analogille peginesatidille (Affymax, Takeda) krooniseen munuaissairauteen liittyvän anemian hoitoon. Erona muihin erytropoietiinin johdoksiin lääke annetaan infuusiona vain kerran kuukaudessa. Potilailla, jotka eivät olleet dialyysissä, peginesatidiin liittyi enemmän haittavaikutuksia kuin darbepoietiiniin. Syytä tähän ei toistaiseksi tunneta. Sen vuoksi lääkettä suositellaan vain dialyysipotilaiden, ei syöpäpotilaiden anemian hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Protonipumpun estäjiin voi liittyä nefriitin riski

Australian lääkeviranomainen (TGA) tiedottaa protonipumpun estäjiin (ns. PPI-lääkkeet) liittyvästä akuutista nefriitistä. WHO:n haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu yli 500 tapausta, jotka liityvät ome-, lanso-, panto-, rabe- tai esomepratsolin käyttöön. Lääkkeiden käyttäjien lukumääriä ei tiedetä, koska valmisteita voi ostaa myös ilman reseptiä. Harvinaisena pidettävässä haittavaikutuksessa ei yleensä ole tavanomaisia yliherkkyysoireita kuten kuumetta, ihottumaa tai eosinofiliaa, mutta kylläkin munuaisten vajaatoimintaa sekä valkuais- ja verivirtsaisuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tukku AIDS-lääkkeitä kehitteillä

Kolmen viimeisen vuosikymmenen kuluessa on hyväksytty käyttöön 30 HIV/AIDS-lääkettä ja 88 on kehitysputkessa. Näistä 49 on viruslääkkeitä ja 27 rokotteita. Ilman lääkehoitoa AIDS-potilas elää arviolta noin 9-11 vuotta, mutta lääkehoidon avulla yli 20 vuotta. Kiinteät lääkeyhdistelmät ovat yleistyneet. Niillä päästään pienempiin päivittäisiin tablettimääriin ja hoidon teho on parantunut, mutta kustannukset ovat kohonneet ja lääkeresistenssin vaara ja sivuvaikutusten monimutkaistuminen ovat lisääntyneet. Uutta on lääkeyhdistelmien käyttö taudin ehkäisyyn, mutta kaikki asiantuntijat eivät pidä tätä viisaana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimusten tulokset julkisiksi

Yhdysvaltojen FDA:n johtaja Margaret Hamburg esittää osittaista luopumista salassapitosäännöksistä, jotka ovat luoneet muurin lääketehtaiden tekemien kliinisten lääketutkimusten ympärille. Viranomaisten ja yritysten tulisi löytää yhteisesti ratkaisu muurin purkamiseen. Pääsy kaikkiin tutkimustuloksiin, myös julkaisemattomiin, avaisi mahdollisuuden laajamittaisiin analyyseihin lääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta. Tämä lisäisi tietoa ja ymmärrystä lääkkeistä, parantaisi hoitoja ja lopulta hyödyttäisi potilasta. Viranomaisen tulisi voida julkistaa myös kaikki tutkimukset, joiden nojalla se on hylännyt valmisteen. Uutta hoitoa tai lääkeryhmää saatetaan tutkia useiden yritysten laboratorioissa toisistaan tietämättä. Avoimempi pääsy jo saavutettuihin tuloksiin ohjaisi tutkimusta paremmin, ja mahdollinen samojen virheiden toistaminen vältettäisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dabigatraani FDA:n turvatarkastukseen

FDA ilmoittaa käynnistävänsä suoran trombiinin estäjän dabigatraanin (Pradaxa) käyttöön liittyneiden vuototapausten arvioinnin selvittääkseen, ilmeneekö niitä enemmän kuin kliinisen lääketutkimuksen (RE-LY) perusteella olisi odotettavissa. FDA toteaa, että dabigatraanilla on edullinen hoidollinen vaikutus, jos lääkäri määrää lääkettä ja sitä käytetään valmisteyhteenvedon mukaisesti. Potilaiden tulee jatkaa lääkehoitoa, koska sen lopettaminen voi lisätä aivohalvauksen vaaraa. Tarvittaessa potilaan on neuvoteltava hoitavan lääkärin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nunnille ehdotetaan ehkäisytabletteja

Nunnille ehdotetaan vapaata mahdollisuutta käyttää ehkäisytabletteja. Useissa tutkimuksissa synnyttämättömyyteen on liittynyt suurentunut vaara sairastua rinta-, munasarja- tai kohtusyöpään. Yli 31 000 nunnan seurantatutkimuksessa kuolleisuus rintasyöpään oli selvästi suurempi kuin tavanomaisessa naisväestössä. Myös kuolleisuus munasarja- ja kohtusyöpään lisääntyi erityisesti iäkkäillä nunnilla muuta naisväestöä enemmän. Synnyttäneillä ja imettävillä on vähemmän kuukautissyklejä kuin synnyttämättömillä naisilla, ja tämän arvellaan selittävän nunnien suurentunutta syöpäriskiä. Ehkäisytablettien on todettu vähentävän kuolleisuutta, eikä niiden käyttöön liity lisääntynyttä sairastumista rintasyöpään. Munasarja- ja kohtusyövän vaara näyttäisi jopa tavanomaista pienemmältä. Yli 94 000 nunnaa maailmassa on sitoutunut noudattamaan Humanae Vitae -julistusta, joka ei kiellä tarpeellista lääkehoitoa elimellisissä sairauksissa, vaikka hoito vaikuttaisi samalla ehkäisevästi raskauden mahdollisuuteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko kaikkein pienimmillä terveyskeskuksilla tulevaisuutta?

Suomessa on vuosikymmenet totuttu siihen, että joka ikisessä kunnassa on kirkko, koulu ja terveyskeskus. Terveyskeskus käsittää yleensä vähintään vastaanoton, neuvolat, kouluterveydenhuollon, vuodeosaston ja vanhainkodin. Meillä Itä-Suomessa on hyvin paljon väkiluvultaan pieniä kuntia ja eteläiseen Suomeen verrattuna välimatkat kunnasta toiseen pitkiä. Kuntaliitosneuvotteluja ja ainakin harkintaa neuvotteluista käydään paljon. Yksi keskeinen asia on se, säilyvätkö terveydenhuollon lähipalvelut kunnassa mahdollisen kuntaliitoksen jälkeenkin. Kosiskellessaan pieniä kuntia kuntaliitokseen isommat usein lupaavat palvelujen säilymisen ja se laitetaan jopa ehdoksi kuntaliitokselle ainakin tietyn siirtymäkauden ajaksi. Toisaalta pelko terveydenhuollon lähipalveluiden häviämisestä estää liitosneuvottelut monissa tapauksissa. On tähän tietenkin muitakin syitä, mm. pelko päätösvallan katoamisesta kauaksi nykyisestä pikkukunnasta.

Helena Nukari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030