Tutkimukset hormonikorvaushoidosta kyseenalaistettiin

Ryhmä epidemiologisen tutkimuksen kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita kyseenalaistaa jyrkin sanoin viime vuosina julkaistut kolme laajaa tutkimusta, joiden perusteella hormonikorvaushoitoon on liitetty kohonneen rintasyövän riski. He löytävät tutkimuksista menetelmällisiä puutteita ja pitävät johtopäätöksiä kiemuraisina ja osin suorastaan älyttöminä. Esimerkiksi laajimmassa tutkimuksessa (Million Women Study) aineistosta ei poistettu hoidon ensi kuukausina naisille ilmaantuneita rintasyöpiä. Näillä ei voinut olla yhteyttä äskettäin aloitettuun hormonihoitoon. Kaiken huipuksi tutkijat unohtivat, että epidemiologisessa tutkimuksessa löytyvä yhteys ei vielä osoita syy-seuraussuhdetta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Melanoomalääke ei aiheuta sekundaarisia ihosyöpiä

Melanooman hoitoon äskettäin hyväksytty vemurafenibi (Zelboraf, Roche) (SLL 2011;66:2351) ei näyttäisi aiheuttavan sekundaarisia ihosyöpiä. Lääke saattaa kuitenkin nopeuttaa muiden ihosyöpien kuin melanooman kasvua ja vähentää niiden piilevyyttä. Lääke on BRAF-kinaasin estäjä, ja estää melanooman kasvua. Sekundaaristen ihosyöpien riski vemurafenibillä hoidetuilla on aiheuttanut huolta. NEJM julkaisee asiasta tutkimuksen ja käsittelee sitä myös pääkirjoituksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkeinhalaatio viipyy

Yhdysvaltojen FDA on siirtänyt arviotaan Alexza Pharmaceuticalsin kehittämästä loksapiinin inhalaatiovalmisteesta (Adasuve). Lääke on kehitetty lievittämään skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita, kuten kohtauksellista agitaatiota (SLL 2010;65:3525). Kertainhalaation lääkevaikutus on lähes yhtä nopea kuin injektioina lihakseen annostellun lääkkeen (esim. aripipratsoli, olantsapiini, tsiprasidoni). FDA vaatii lisätutkimuksia lääkkeen vaikutuksista hengitysteihin ja kyseenalaistaa sen, voiko psykiatrinen potilas käyttää valmistetta järkevästi ja turvallisesti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fingolimodi turvatarkastukseen

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan lääkelaitosta (EMA) selvittelemään MS-taudin hoitoon käytetyn fingolimodin (Gilenya, Novartis) turvallisuutta. Lääkkeen ensiannokseen on liittynyt sydämen rytmihäiriöitä ja verenpaineen laskua sekä kuolemantapauksia. EMA käynnisti lääkkeen turvallisuuden tarkastelun ja antoi ohjeita mm. potilaan verenpaineen ja EKG:n seurannasta ennen hoitoa ja hoidon jälkeisten tuntien aikana. Lääke hyväksyttiin käyttöön vain vajaa vuosi sitten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tyräkistä lääke keratoosiin

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt ingenolia sisältävän geelivalmisteen (Picato, Leo Pharma) ihon keratoosin hoitoon. Keratoosi esiintyy punoittavana ja suomuisena ihon paksuuntumisena kasvoissa, päälaella ja raajoissa, jotka ovat alttiita auringonvalolle. Vaiva on ihosyövän esiaste. Vertailevassa 1 000 potilaan tutkimuksessa ingenoli (0,015 %:n tai 0,05 %:n pitoisuuksina) annosteltuna iholle kerran päivässä ja kahden-kolmen päivän ajan paransi ihomuutoksia merkittävästi enemmän kuin lumehoito. Lääkettä ei saa päästä silmiin, koska se on voimakkaasti ärsyttävää. Ingenoli eristetään kuivatusta tyräkistä, jonka ihoa ärsyttävää maitiaisnestettä on käytetty kansanlääkinnässä mm. poistamaan känsiä. Lääke on myös arvioitavana Euroopan lääkevirastossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Koululaisen äkillinen sekavuus

Lääkäriyksikkö sai tehtävän A702, äkkitajuttomuus, keväisenä päivänä klo 12.34. Koululaistyttö oli mennyt ystäviensä läsnä ollessa yhtäkkiä sekavaksi. Ensihoitoyksikön saapuessa paikalle potilas riuhtoi ja huusi, eikä häneen saatu kontaktia.

Samuli Paronen

Pidetään huolta kesäsijaisista

Lääkärisijaisten rekrytointi terveyskeskuksiin ainakin yliopistopaikkakuntien ulkopuolelle vaatii paljon suunnittelua, työtä ja mielikuvitusta.

Helena Nukari

Parhaat tiedotteet ja posterit palkittiin Lääkäripäivillä

Tiedotuksen avulla lääkärit voivat luoda kuvaa terveydenhuollon toiminnasta ja auttaa potilaita huolehtimaan hyvinvoinnistaan.

Elli Alarotu

in memoriam: Sakari Aukee 9.9.1930–21.11.2011

Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta eläkkeelle siirtynyt osastonylilääkäri Sakari Aukee menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 21.11.2011. Hän syntyi Johanneksessa 9.9.1930, mutta kasvoi Etelä- Pohjanmaalla ja kävi oppikoulun Lapuan Yhteiskoulussa, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1949. Lääketieteen opinnot hän suoritti Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Sakari Aukee valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1956 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1973. Väitöskirja käsitteli ventrikkelikirurgiaa ja maharesektioiden jälkeisiä toimintahäiriöitä näkökulmista, joihin ei aikaisemmin ollut juuri kiinnitetty huomiota. Lääkärin uran Sakari Aukee aloitti Kiuruvedellä, jossa hän työskenteli useita vuosia kunnan- ja sairaalalääkärinä, kunnes siirtyi erikoistumaan kirurgiksi Kuopion keskussairaalaan vuonna 1962. Tämä sairaala, viimeksi yliopistollisena keskussairaalana, oli Sakari Aukeen työsarkana kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän aloitti apulaislääkärinä, jatkoi osastonlääkärinä, apulaisylilääkärinä ja lopulta osastonylilääkärinä. Kuopion yliopiston dosenttina Sakari Aukee toimi vuodesta 1975 lähtien. Hän hoiti kirurgian apulaisprofessorin ja professorin virkojen sijaisuuksia vuosina 1989–91.

Antero Aulamo, Panu Hakola, Olavi Leskinen

in memoriam: Pasi Kaartinen 9.7.1940–1.12.2011
Marjatta Kaartinen 13.4.1943–1.12.2011

Uskomaton ja mieliä järkyttävä suru-uutinen tuli tietoomme joulukuussa – ensin tiedotusvälineiden kautta ahdistavana epäilynä, joka sitten tarkentui varmaksi tiedoksi.

Tuulikki Kosonen, Raino Terho, Leena Jukola