Systeemisen lupus erythematosuksen neuropsykiatriset ilmenemismuodot

Systeeminen lupus erythematosus on erityisesti nuorilla naisilla esiintyvä, useisiin elinjärjestelmiin vaikuttava autoimmuunisairaus. Sen tavallisimpia oireita ovat niveltulehdus, yliherkkyys auringonvalolle ja verimuutokset. Monimuotoiseen taudinkuvaan voi liittyä myös neurologista ja psykiatrista oireilua.

Hanna Ainiala

Akustinen rinometri sopii lasten nenän tukkoisuuden tutkimiseen

Nenän tukkoisuus vaivaa varsin usein sekä aikuisia että lapsia. Lapselle tällaisten tutkimusten tekemiseen voidaan tarvita nukutusta ja toisaalta röntgentutkimukset aiheuttavat säteilyä. Lasten nenän tutkimista varten helposti toistettavia ja vaarattomia tutkimustapoja ei ole aikaisemmin ollut käytössä.

Lotta Haavisto

Vanhusten kivun mittaus ja hoito

Tehokas kivunhoito perustuu hyvin ja huolellisesti suoritettuun kivunmittaukseen sopivalla menetelmällä sekä mittaustuloksen kirjaamiseen. Kivun mittaamista on tutkittu paljon. Lukuisista tutkimuksista huolimatta erilaiset kivun mittausmenetelmät eivät ole ratkaisseet kivun arviointiin ja seurantaan liittyviä ongelmia vanhuksilla. Tutkimuksia on tehty kuitenkin huomattavan vähän iäkkäillä potilailla sekä muistihäiriöistä kärsivillä dementikoilla.

Anne Pesonen

Osteosarkooman ja pehmytkudossarkoomien hoitokeinojen optimaalinen käyttö

Pehmytkudossarkoomat ovat mesenkymaalisesta kantasolusta lähtöisin olevia pahanlaatuisia kasvaimia. Niiden hoidossa ensisijainen tavoite on leikkaus tervekudosmarginaalilla. Marginaalin ollessa riittämätön sädehoitoa tarvitaan täydentämään paikallishoitoa. Liitännäissytostaattihoidon merkitys on epäselvä.

Mika Sampo

Kollageeni XVII esiintyy ihmisen aivoissa

Kollageeni XVII on niin sanottu solukalvokollageeni, eikä se muodosta säikeitä. Se on ihossa osa rakennetta, joka sitoo ihon syvintä epiteelisolukerrosta alustaansa. Sen vaurioituessa esimerkiksi pemfigoidisairauksissa ihon pinnallisemmat osat irtoavat alustastaan muodostaen kutisevia rakkuloita. Useat tutkimukset ja tapausselostukset ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka sairastuvat pemfigoidiin, sairastavat myös ikätovereitaan enemmän neurologisia sairauksia, kuten dementiaa ja aivohalvauksia.

Allan Seppänen

Src-transformoidun munuaisen solut kolmiulotteisissa soluviljelmissä rauhassyövän mallina

Kudosten normaalin toiminnan kannalta solujen jakaantumisen, erilaistumisen ja ohjelmoidun solukuoleman tasapaino on tärkeää. Syövissä erilaistuneen kudoksen rakenne muuttuu. Tämä johtuu pitkälti solujen jakaantumisen ja ohjelmoidun solukuoleman säätelyn häiriintymisestä, joka mahdollistaa rauhastiehyiden ja rauhasten täyttymisen elävillä soluilla. Kudostasolla rauhasen täyttymisilmiötä pidetäänkin yhtenä syövän ensimerkeistä.

Mira Töyli

Kelasto tarjoaa tietoa lääkekorvauksista - esimerkkinä psykoosilääkkeet

- Kelan verkkosivuilla avattiin viime vuonna tilastotietokanta Kelasto, jonka lääkkeiden käyttöä koskevat tiedot laajenivat alkusyksystä. Kelastossa on ajankohtaista tietoa lääkkeiden määräämisestä, käytöstä ja kustannuksista.

Annikka Kalliokoski, Leena K. Saastamoinen

Essitalopraamin rytmihäiriöriski arvioitiin

Euroopan lääkelaitoksen EMA:n lääketurvatyöryhmä on arvioinut masennuslääke essitalopraamista (Cipralex, Lundbeck) sydämen johtumisaikaa (QT-aika) koskevat tutkimukset ja valmistajan toimittamat tiedot. Näissä lääkkeen päiväannokset olivat 10-30 mg. Essitalopraamilla on annosriippuvainen, QT-aikaa pidentävä vaikutus, mikä voi aiheuttaa vaarallisia rytmihäiriöitä. Ikääntyvillä lääkkeen kudospitoisuudet ovat suuremmat kuin nuoremmilla, ja sen vuoksi vanhemmilla potilailla essitalopraamin enimmäisannos päivässä on jatkossa 10 mg. Jos potilaalla on ollut tätä korkeampi annos, sitä lasketaan asteittain. Rytmihäiriöiden riskiä lisäävät hypokalemia naisilla, sydänsairaudet ja pitkä QT-aika. Lääkettä ei tule käyttää muiden QT-aikaa pidentävien lääkkeiden kanssa. Sitä on määrättävä varoen potilaille, joilla on riski saada Torsade de Pointes -rytmihäiriö. Jos häiriö ilmenee, on otettava yhteys lääkäriin. Lääkitystä ei tule lopettaa itse ilman lääkärin ohjeita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Reumalääke tofasitinibi odottaa hyväksymistä

Euroopan lääkevirasto arvioi suun kautta otettavan biologisen reumalääkkeen tofasitinibin (Pfizer) myyntilupahakemusta. Lääke on ns. Janus-kinaasin (JAK) estäjä, jonka 10 mg:n annos kahdesti päivässä on lievittänyt nivelreuman oireita merkittävästi paremmin kuin lumelääke. Jos valmiste hyväksytään, se tulee uutena hoitovaihtoehtona injektioina käytetyille etanerseptille (Enbrel, Pfizer), adalimumabille (Humira, Abbott), infliksimabille (Remicade, Schering-Plough) ja golimumabille (Simponi, Schering-Plough). Tofasitinibin kehittämisessä huolta aiheuttivat havainnot mm. sydänhaitoista ja verimuutoksista (SLL 2010;65:4108 ja 2011;66:1507), mutta yhteys lääkkeeseen oli epävarma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tsolpideemistä valmiste uudelleen nukahtamiseen

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt unilääkkeen (Intermezzo, Transcept Pharmaceuticals) nukahtamisen nopeuttamiseen, jos herää kesken yöunien. Kielen alle asetettavassa naisten tabletissa tsolpideemia on 1,75 mg ja miesten tabletissa 3,5 mg, kun annos tavanomaisessa tabletissa on 10 mg. Keskellä yötä otetulla pienemmällä lääkeannoksella pyritään ehkäisemään tokkuraisuus ja epävarma kävely aamulla. Naisten annos on pienempi kuin miehillä, sillä naisilla lääke poistuu elimistöstä hitaammin. Yhteiskäyttö alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden kanssa voi aiheuttaa mm. unissakävelyä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä