Makulaödeeman lääke viipyy

Alimera Sciences Inc. on kehittänyt diabeetikon makulan ödeeman hoitoon fluorokinoloni asetonidia sisältävän valmisteen (Iluvien), jota ruiskutetaan lasiaiseen. Valmisteen myyntilupa on käsiteltävänä seitsemässä Euroopan maassa. Yhdysvaltojen FDA käsitteli hakemusta jo toisen kerran, mutta vaatii turvallisuudesta ja hoidollisesta tehosta kaksi lisätutkimusta. Valmistetta on tutkittu lähes 1 000 potilaalla mm. Yhdysvalloissa ja Euroopassa kaksi vuotta kestäneissä tutkimuksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sukupolvi ilman AIDSia

Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton rahoittaa projektin, jolla pyritään lähivuosina synnyttämään sukupolvi, jolla ei ole AIDSia. HIV-tartunnat äidistä lapseen halutaan ehkäistä vuoteen 2015 mennessä. Ne ovat nyt syynä yhdessä seitsemästä uudesta infektiosta. Tehostetun lääkehoidon uskotaan ehkäisevän 96 % HIV-tartuntojen siirtymisistä infektoituneesta potilaasta terveeseen partneriin. Vapaaehtoisen ympärileikkauksen arvioidaan vähentävän 60 % HIV-tartunnoista naisesta mieheen. Vuonna 1981 todetun ensimmäisen HIV-infektion jälkeen tartunnan on saanut 60 miljoonaa henkilöä, ja heistä puolet on menehtynyt.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Paklitakselin lähdepuu häviävä luonnonvara

Yhdysvaltalainen syöpätutkija löysi 1960-luvulla rinta-, keuhko- ja munasarjasyövän hoitoon käytetyn mitoosin estäjän paklitakselin Taxus brevilia -puun kuoresta. Toinen lääkkeen lähde on mm. Afganistanissa, Intiassa, Kiinassa, Nepalissa ja Pakistanissa kasvava puu Taxus contorta. Sen määrä on vähentynyt niin, että puu on julistettu häviäväksi luonnonvaraksi. Puuta käytetään runsaasti myös polttopuuna ja rehuna. Monet aasialaiset lääketehtaat eristävät paklitakselia edelleen puun kuoresta, mutta mm. Bristol-Myers Squibb on kehittänyt solulinjan, josta lääkettä tuotetaan fermentaation avulla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dabigatraanista vuototapauksia kerrottua enemmän

Boehringer Ingelheim ilmoitti aikaisemmin, että antikoagulantti dabigatraanin (Pradaxa) käyttäjien joukossa oli todettu 50 fataalia vuototapausta. Yritys korjaa nyt, että tapauksia onkin maailmanlaajuisesti 260. EU-maissa lääkkeeseen liitettiin juuri vaatimus munuaistoimintojen tutkimisesta ennen hoitoa ja hoidon aikana (SLL2011;66:3427). Tietolähteet eivät kerro lääkettä tähän asti käyttäneiden määrää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Etanerseptin tehoa lastenreumassa selvitettiin

Tutkimus selvitti etanerseptihoidon (Enbrel, Pfizer) tehoa lastenreuman (juveniili idiopaattinen artriitti) hoidossa. Ennen vuotta 2009 hoidon aloittaneita (n = 262) seurattiin yli kaksi vuotta. Aineisto käsitti kaikki tapaukset Alankomaista. Runsaan vuoden hoidon jälkeen kolmasosalla (n = 85) hoidon tulos oli erinomainen, kolmasosalla (n = 92) tyydyttävä ja kolmasosalla (n = 85) huono. Paras hoitotulos oli nuorimmilla potilailla ja niillä, joilla hoidon käynnistyessä invaliditeetti oli vähäisin sekä muita reumalääkkeitä oli vähän. Jo kehittyneet systeemiset taudin muutokset ja naissukupuoli ennustivat heikompaa hoitotulosta. Kolmen vuoden kuluttua hoidon käynnistämisestä 37-49 %:lla potilaista tauti ei ollut enää aktiivinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lenalidomidi lisää syöpäriskiä

Talidomidijohdos, immuunivaikutteinen lenalidomidi (Revlimid, Celgene) on käytössä yhdessä deksametasonin kanssa multippelin myelooman hoitoon potilailla, jotka ovat saaneet vähintään yhtä aiempaa hoitoa. Kliinisten lääketutkimusten mukaan lääke näyttäisi jopa nelinkertaistavan riskin sairastua toisiin pahanlaatuisiin sairauksiin (mm. leukemia, Hodgkinin tauti ja melanooma) hoidettaessa äskettäin diagnosoitua multippelia myeloomaa. Vaara näyttäisi olevan pienempi hoidettaessa potilaita hyväksytyn käyttöaiheen mukaisesti. Britannian lääkeviranomaisen mukaan sekundaaristen maligniteettien mahdollisuus on otettava huomioon aina lenalidomidihoidon yhteydessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epilepsialääkkeisiin liittyy valtimomuutoksia

Epilepsialääkkeiden (karbamatsepiini, fenytoiini ja valproiinihappo) käyttöön liittyy kaulavaltimon intiman ja median paksuuntumista, kertoo 160 epilepsiapotilasta ja 60 verrokkia käsittänyt tutkimus. Hoitoajat vaihtelivat 2-13 vuoden välillä ja valtimomuutokset mitattiin ultraäänellä. Lamotrigiinilla muutoksia ei havaittu, mutta hoitoajat olivat lyhyitä. Tutkijat olettavat alustavien tulosten ohjaavan lääkkeen valinnassa sopivimpaan potilailla, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Where are the champions?

Perinteisesti terveydenhuoltoon on tyydytty kouluttamaan "pääkäyttäjiä". He hallitsevat potilaskertomusohjelmiston käytön teknisesti muita paremmin ja opastavat sitten muita - vailla sen suurempaa mahdollisuutta vaikuttaa käyttötapoihin tai ohjelmiston aiheuttamiin toiminnan muutoksiin. Ohjelman käytön tekninen osaaminen on kuitenkin tietojärjestelmien käyttöönottoprosessin helpoin osio, vaikkakin välttämätön sellainen. Kliinisen ja tietoteknisen toimintakulttuurin synkronointi onnistuu kunnolla vain lääkärijohtoisesti, mutta tässäpä kohdin "kirjaamisen laadun parantaminen" on valitettavan usein voittanut "potilaan hoidon laadun parantamisen".

Tinja Lääveri

Hyväntekeväisyysrahalla saatiin aikaiseksi paljon hyvää

Lääkäriliitto järjesti 100-vuotisjuhlansa kunniaksi viime vuoden loka-marraskuussa kaikilla yliopisto-sairaalapaikkakunnilla loppuunmyydyn Hei, kuule Suomi -hyväntekeväisyyskonserttikiertueen, jonka tuotto ohjattiin lyhentämättömänä lasten ja nuorten hyväksi. Miten rahat on käytetty?

Tiina Raivo

Humoraalipatologian perusteet

Humoraalipatologia perustuu ajatukselle, että elävän organismin toimintaa säätelevät neljä ruumiinnestettä, jotka ovat (keltainen) sappi, veri, lima ja musta sappi. Sairaudet johtuvat siitä, että nuo neljä ruumiinnestettä eivät ole tasapainossa. Ruumiinnesteoppi oli länsimaisessa lääketieteessä hyvin suosittu Hippokrateen ajoista (400-370 eaa.) 1800-luvulle saakka. Opin avulla oli helppo selittää sairaudet aikana, jolloin lääkärillä ei ollut käytettävissä juuri muita apuvälineitä kuin aistit, muisti ja järki. Aikoinaan oppi perustui vankalle tieteelliselle pohjalle. Humoraalipatologia käyköön opetuksena siitä, miten tieteellisessä teorianmuodostuksessakin voidaan joskus mennä pahasti metsään, vaikka teoria olisi kuinka elegantti ja uskottava.