78324 osumaa

Dabigatraani FDA:n turvatarkastukseen

FDA ilmoittaa käynnistävänsä suoran trombiinin estäjän dabigatraanin (Pradaxa) käyttöön liittyneiden vuototapausten arvioinnin selvittääkseen, ilmeneekö niitä enemmän kuin kliinisen lääketutkimuksen (RE-LY) perusteella olisi odotettavissa. FDA toteaa, että dabigatraanilla on edullinen hoidollinen vaikutus, jos lääkäri määrää lääkettä ja sitä käytetään valmisteyhteenvedon mukaisesti. Potilaiden tulee jatkaa lääkehoitoa, koska sen lopettaminen voi lisätä aivohalvauksen vaaraa. Tarvittaessa potilaan on neuvoteltava hoitavan lääkärin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nunnille ehdotetaan ehkäisytabletteja

Nunnille ehdotetaan vapaata mahdollisuutta käyttää ehkäisytabletteja. Useissa tutkimuksissa synnyttämättömyyteen on liittynyt suurentunut vaara sairastua rinta-, munasarja- tai kohtusyöpään. Yli 31 000 nunnan seurantatutkimuksessa kuolleisuus rintasyöpään oli selvästi suurempi kuin tavanomaisessa naisväestössä. Myös kuolleisuus munasarja- ja kohtusyöpään lisääntyi erityisesti iäkkäillä nunnilla muuta naisväestöä enemmän. Synnyttäneillä ja imettävillä on vähemmän kuukautissyklejä kuin synnyttämättömillä naisilla, ja tämän arvellaan selittävän nunnien suurentunutta syöpäriskiä. Ehkäisytablettien on todettu vähentävän kuolleisuutta, eikä niiden käyttöön liity lisääntynyttä sairastumista rintasyöpään. Munasarja- ja kohtusyövän vaara näyttäisi jopa tavanomaista pienemmältä. Yli 94 000 nunnaa maailmassa on sitoutunut noudattamaan Humanae Vitae -julistusta, joka ei kiellä tarpeellista lääkehoitoa elimellisissä sairauksissa, vaikka hoito vaikuttaisi samalla ehkäisevästi raskauden mahdollisuuteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko kaikkein pienimmillä terveyskeskuksilla tulevaisuutta?

Suomessa on vuosikymmenet totuttu siihen, että joka ikisessä kunnassa on kirkko, koulu ja terveyskeskus. Terveyskeskus käsittää yleensä vähintään vastaanoton, neuvolat, kouluterveydenhuollon, vuodeosaston ja vanhainkodin. Meillä Itä-Suomessa on hyvin paljon väkiluvultaan pieniä kuntia ja eteläiseen Suomeen verrattuna välimatkat kunnasta toiseen pitkiä. Kuntaliitosneuvotteluja ja ainakin harkintaa neuvotteluista käydään paljon. Yksi keskeinen asia on se, säilyvätkö terveydenhuollon lähipalvelut kunnassa mahdollisen kuntaliitoksen jälkeenkin. Kosiskellessaan pieniä kuntia kuntaliitokseen isommat usein lupaavat palvelujen säilymisen ja se laitetaan jopa ehdoksi kuntaliitokselle ainakin tietyn siirtymäkauden ajaksi. Toisaalta pelko terveydenhuollon lähipalveluiden häviämisestä estää liitosneuvottelut monissa tapauksissa. On tähän tietenkin muitakin syitä, mm. pelko päätösvallan katoamisesta kauaksi nykyisestä pikkukunnasta.

Helena Nukari

in memoriam: Tor Pettersson

Professor Tor Pettersson föddes i Helsingfors den, 16 januari 1922 och han avled i Helsingfors i knappt 90 års ålder den 17 oktober 2011 till följd av en långvarig sjukdom. Han blev student 1941 från Nya Svenska Samskolan "Lönkan". Tor var en av oss 80 ungdomar som trots krigstjänst som lottor eller med vapen i hand hade lyckats inleda sina studier och absolverat den för medicinska studier erforderliga preliminära s.k. medicofil-examen och kunde påbörja sina egentliga medicinska studier i januari 1945. Han avlade medicinelicentiat-examen 1950 och sökte sig därefter till Anatomiska inrättningen vid Helsingfors universitet för fortsatta studier. Han disputerade 1954 för medicine och kirurgie-doktors graden med en avhandling rörande mastceller som då befann sig i den vetenskapliga blickpunkten. Hans håg stod till inre medicin och han blev specialist i invärtes sjukdomar 1958. Han var en av Minervastiftelsens grundare 1959 och gjorde en del forskningar där deföljande åren. Man kan anta att hans studier kring mastcellerna var en god grogrund för hans fortsatta kliniska utbildning när han 1959 kom till Aurora sjukhus - Epidemisjukhuset som det kallades vid den tiden - först som assistentläkare och sedan som avdelningsläkare på avdelningen för epidemiska och invärtes sjukdomar.

Bror-Axel Lamberg

Paras kuvaus lääkepolitiikasta

Maamme terveydenhuoltojärjestelmästä on tullut muutamassa vuodessa aatteiden ja kehittämisajatusten kilpakenttä. Yhä useampi remonttimies ja -nainen ymmärtää taloudellisen niukkuuden puserruksen, ilahduttavan moni myös sen epätasa-arvoisuuden, jota monet korjausyritykset ovat yleensä vain pahentaneet. Sitä on saatu mitä on tilattu: sääli vain, että tilaaja ei ole aina ymmärtänyt ruokalistan tekstiä.

Martti Kekomäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat