3902 osumaa

Maailma muuttuu - miten se meitä koskee?

Nykyisen vanhan polven elinaikana koettu syvällinen muutos ilmenee kenties havainnollisimmin tarkastellessamme kuluneilla vuosikymmenillä toteutuneiden teknisten keksintöjen sarjaa. Ennen itsenäisyyden alkua tunnettiin täällä rautatiet, lennätin, sähkövalo, puhelin ja lentokone. Neljässä vuosikymmenessä tämän jälkeen otettiin käyttöön jääkaappi, pesukoneet, suihkumoottori, tietokone ja televisio. Tämän jälkeen vauhti vain kiihtyi. Nyt ovat käytössämme myös mikrouuni, kännykät, internet, fax ja sähköposti. Mikään ei viittaa siihen, että olisimme näin päässeet kehityksen päähän.

Mikko Juva

Kattava psykiatrian oppikirja

Mielenterveystyön kentällä muutokset viimeisen vuosikymmenen aikana ovat olleet myrskynkaltaiset ja ajoittain muutos on ollut pelkästään taloudellisen intressin sanelemaa. Laitosvaltainen hoitaminen ja potilaiden säilöminen on historiaa ja tutkijat ja kliinikot tarkastelevat mielenterveyttä ja sen poikkeamia aikaisempaa useammin ihmisen omassa elinpiirissä. Psykiatrinen tutkimus ja kliinisen työn kehittäminen eivät tänä päivänä aina kulje käsikädessä. Tieteellinen tutkimus suuntautuu voittopuolisesti nyt ihmisen biologiseen ulottuvuuteen, jolla alueella tehdään runsaasti perustutkimusta, jonka anti käytännön mielenterveystyölle on vähäistä. Selvä poikkeus tästä väittämästä on psykofarmakologia, jolla alueella tieteellinen tutkimus tuottaa kiihtyvällä vauhdilla uusia lääkkeitä käytännön kentälle. Tämä seikka on ohjannut psykiatrikuntaa aikaisempaa voimakkaammin turvautumaan lääkehoitoihin psykoterapioiden kustannuksellakin.

Erkki Väisänen

Huumevalistusta kansantajuisesti mutta asiantuntevasti

Huumeita ja huumeiden käyttäjiä kuvaavat kirjat ovat usein yksipuolisia. Jotkut ovat täynnä biokemiaa, toiset listaavat lähinnä käytön kaameita haittavaikutuksia ja kolmannenlaiset kirjat rakentuvat yhden tietyn syyteorian ympärille tai ylistävät tiettyä parantumisideologiaa ylitse muiden. Päivi Ahtialan ja Kaisa Ruohosen kirja ei kuuluu yhteenkään näistä ryhmistä. Sen alkupuolisko rakentuu yhdeksän entisen huumeidenkäyttäjän teemahaastattelulle. Toisessa puoliskossa käsitellään erilaisia huumeita, huumeidenkäyttäjän elämäntapaa ja huumeriippuvuudesta irrottautumista. Kirjoittajilla on yhteiskuntatieteellinen ja hoitotieteellinen taustakoulutus ja paljon huumetyön kokemusta. Ylilääkäri Antti Holopainen on tarkistanut lääketieteellisten faktojen oikeellisuuden. Kirjan takakannessa mainostetaan: Kirja on kirjoitettu huumeidenkäyttäjille, heidän läheisilleen ja käyttäjien parissa työskenteleville sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Kirja on todella mainoslauseensa veroinen; se sopii luettavaksi yhtä hyvin kokeneelle lääkärille kuin kenelle tahansa kansalaiselle.

Rauno Mäkelä

Virallinen rintasyövän seulontaohjeisto Ruotsissa

Kyseessä on uudistettu ohjeisto mammografiaan perustuvasta rintasyöpäseulonnasta Ruotsissa. Saadakseen ajanmukaisen ohjeistuksen, asetti Ruotsin sosiaalihallitus asiantuntijaryhmän maaliskuussa 1996 tekemään sitä. Asiantuntijaryhmä analysoi tieteellisen näytön seulonnan vaikuttavuudesta ottaen huomioon myös siihen tarvittavat resurssit. Suurta painoarvoa annettiin laadunvarmistustoimenpiteille. Myös kustannus-hyötylaskelmia tehtiin yhdessä Sprin kanssa. Usean eri asiantuntijatahon yhteistyönä tekemä raportti julkaistiin Sosiaalihallituksen raporttisarjassa syksyllä 1998. Aikaisempia ohjeita seulottavista ikäluokista ja seulonnan suorittamisesta ei muutettu.

Martti Pamilo

Voiko terveydenhuolto olla edullista?

Voiko terveydenhuolto samanaikaisesti olla kustannuksiltaan edullista, laadultaan hyvää ja kattavaa sekä saatavuudeltaan riittävää. Siinäpä kysymys, jonka pohdintaa kuntien synkät talousnäkymät kiihdyttävät. Niitä, jotka uskaltavat katsoa päivänkohtaisten asioiden yli, askarruttaa yhä enemmän ristiriita toisaalta voimavarojen ja toisaalta väestön ikääntymisen, lääketieteen kehityksen sekä ihmisten vaatimustason välillä.

Heikki Paavilainen

Tuhti teos terveysalalle

Harvalla pienellä kielialueella lienee äidinkielisten lääketieteellisten oppi- ja käsikirjojen joukko niin kattava ja korkeatasoinen kuin Suomessa. Tämä koskee myös sisätautialaa, jota tuoreet ja perusteelliset erikoisalojen oppikirjat valottavat jo jokseenkin katveitta. Alan yleisoppikirjaa ei ole kuitenkaan kirjoitettu pitkään aikaan. Nuoret ja tarmokkaat sisätautiapulaislääkärit Ilkka Vauhkonen ja Peter Holmström avustajineen ovat nyt saaneet aikaan suomenkielisen alan oppikirjan, joka esipuheen mukaan on tarkoitettu oppimateriaaliksi terveysalan opiskelijoille ja käsikirjaksi alan työntekijöille.

Olli Suhonen

Hyvin tehty lastentautien oppikirja

Kirja on ensimmäinen suomenkielinen lääketieteen opiskelijoille tarkoitettu lastentautien oppikirja ja se täydentää oivallisesti Kustannus Oy Duodecimin oppikirjasarjaa. Kirja on tervetullut sekä lääketieteen opiskelijoiden että lääkäreiden, myös lastenlääkäreiden, kirjahyllyihin. Kirjoittajina on 38 lastenlääkäriä ja tutkijaa edustaen maamme kaikkia lääketieteellisiä tiedekuntia. Jokainen heistä on edustamansa alueen parhaita asiantuntijoita maassamme.

Risto Lappi

Sydänlapsesta aikuiseksi

Sadasta vastasyntyneestä yksi sairastaa synnynnäistä sydänvikaa. Ilman leikkaushoitoa lähes kaikki komplisoitua sydänvikaa sairastavat lapset menehtyvät pian syntymän jälkeen. Vielä 10-20 vuotta sitten aikuisiän saavuttivat vain ne, joilla oli lievä sydänvika. 1970-luvulla ruvettiin tekemään leikkauksia alle vuoden ikäisille sydänvikaa sairastaville lapsille, ja 1980-luvulla käynnistyi neonataalikauden sydänkirurgia Suomessa. Tänä päivänä lähes kaikkia synnynnäisiä sydänvikoja voidaan hoitaa. Yli 4 000 lasta, joille on sydänvian takia Suomessa tehty leikkaus, on jo saavuttanut 18 vuoden iän. Näiden nuorten joukossa on hyvinkin komplisoituja sydänvikoja. Joka neljännelle heistä on lapsuuden aikana suoritettu useampia sydänleikkauksia.

Markku S. Nieminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030