3902 osumaa

Yksityisen sairaalatoimen rooli ja tulevaisuus

Merkittävimmät suomalaiset yksityissairaalat ovat iältään sadan vuoden molemmin puolin. Yksityisellä sairaalatoiminnalla on aina ollut tärkeä rooli suomalaisessa terveydenhuollossa. Pitkän toimintansa aikana on yksityisten sairaaloiden toimintamalli luonnollisesti muuttunut ajan vaatimusten mukaisesti. Yksityinen sairaalatoiminta on tarjonnut asiakkailleen korkeatasoisen vaihtoehdon terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvissä asioissa. Yksityiset sairaalat ovat myös koko historiansa ajan toimineet yhteistyössä kuntien kanssa, tarjoten kunnille sairaalapalveluja silloin, kun julkista sairaalajärjestelmää vähitellen kehitettiin.

Vesa Ekroos

Paksumpi ja havainnollisempi työterveyshuollon epidemiologian perusteos

Työterveyslaitoksen pitkäaikaisen tutkimusjohtajan, professori Sven Hernbergin kirjoittama Epidemiologia ja työterveys on ilmestymisestään vuodesta 1987 kuulunut työterveyshuollon erikoislääkäritentin vaatimuksiin. Tenttiin valmistautujien kauhuksi tämän uudistetun painoksen sivumäärä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi aikaisemmasta. Se on kuitenkin edelleen helppolukuinen, kenties jopa helppolukuisempi kuin aikaisempi painos. Kirja on lihonut erityisesti runsaan ja havainnollisen esimerkkiaineiston ansiosta, mutta myös tekstiosioihin on tullut lisää syvyyttä.

Sakari Tola

Palliatiivisen hoidon ABC

Brittiläisessä maailmassa palliatiivinen hoito on saavuttanut niin vakiintuneen aseman, että BMJ on julkaissut aihepiiristä artikkelisarjan ja siitä koostetun kirjan. Iso-Britanniassa palliatiivisesta lääketieteestä tuli oma spesialiteetti 1987 (Vasta silloin, sanoo kirjan toimituskunta. Jo silloin toteaa suomalainen saattohoitolääkäri). Kuitenkin valtaosa palliatiivista hoitoa tarvitsevista potilaista hoidetaan varsinaisten saattohoitokotien (hospices) ulkopuolella kuten Suomessakin. Tämä on antanut aiheen julkaista tietopaketin perusterveydenhuollon käyttöön.

Juha Hänninen

Onko aivotutkimuksessa mitään mieltä?

Jyri Puhakainen aloittaa kirjansa prologin lauseella: Tänään enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa joudumme pohtimaan kysymyksiä mikä on ihminen ja millainen on ihmiselle hyvä elämä. Edmund Husserl aloitti kirjansa eurooppalaisten tieteiden kriisistä, Die Krisis der europäischen Wissenschaften und die tranzendentale Phänomenologie, melkein samalla ajatuksella ja melkein samalla kritiikin kohteellakin jo 1930-luvun puolivälissä. Rinnakkaisuus yli 60 vuoden takaa viittaa pysyvästi esillä olevaan klassiseen ongelmaan, jonka eri muotoina voi pitää kysymystä monismista ja dualismista, aineen ja hengen suhteesta, vapaan tahdon ongelmaa, intentionaalisen toiminnan luonnetta, luonnontieteellistä selittämistapaa, reduktionismin pätevyyttä, neurologian, psykiatrian, psykoanalyysin, psykoterapioiden ja psykologian suhdetta tai monia muitakin keskellä lääketiedettä sijaitsevia tieteen ja filosofian ydinkysymyksiä. Rintamajaon voi nähdä sijaitsevan myös luonnontieteen empiristisen valtavirtauksen ja ns. mannermaisen filosofian välillä. Asetelma voidaan kokea kärkeväksikin, tyyliin Konrad Lorenz, joka kirjassaan Peilin kääntöpuoli kertoo kahdesta kollegastaan: Yksi näistä sosiaalisista voimista on molemminpuolinen halveksunta. Niinpä esim. virkaveljeni Königsbergissä, uuskantilainen Kurt Leider nimitti kaikkea luonnontiedettä kategorisesti 'dogmaattisen rajoittuneisuuden huipuksi', kun taas opettajani Oskar Heinroth määritteli kaiken filosofian 'ihmiselle luonnontuntemusta varten annettujen kykyjen patologiseksi tyhjäkäynniksi'.

Pentti Alanen

Aivotutkijat halstarissa

Filosofi Jyri Puhakainen on antanut Persoonan kieltäjät -teokselleen pitkän, mutta tarkentavan alaotsikon: Ihmisen vapaus ja vastuu aivotutkimuksen ja lääketieteen puristuksessa. Sikäli kuin filosofien toivotaan osallistuvan ajankohtaiseen keskusteluun, teos tulee tarpeeseen. Ihmisen olemusta koskevat nk. ontologiset kysymykset eivät aivotutkijoita kiinnosta. Nykyajan aivotutkijat, biologisen psykiatrian edustajat ja kognitiivisen tieteen nimiin vannovat antavat piut paut syvällisemmille mietteille. Pitäisikö syvähenkisyyden kiinnostaa, lukija saattaa kysyä. Kyllä, ja vielä kerran kyllä, sillä kyse on ihmisyyden keskeisestä ongelmasta.

Markku T. Hyyppä

Selittääkö kansanluonne kännykkävallankumouksen?

Suomessa on maailman eniten matkapuhelimia asukasta kohti. Usein ilmiötä selitetään sillä, että meillä etäisyydet ovat pitkät ja kansanluonteemme puhuu mieluummin koneella kuin suoraan. Etäisyys-argumentti on kumottavissa helposti sillä, että kännyköitä on eniten siellä, missä etäisyydet ovat lyhyimmät eli Helsingin ydinkeskustassa. Mutta entä kansanluonne, kestääkö se lähemmän tarkastelun?

Martti Häikiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030