Olla kipeä julkisuudessa

Syyskesällä menin kerta kaikkiaan umpeen. Muutaman päivän jälkeen kävi olo niin tukalaksi, että oli muutettava maalta kaupunkiin ja mentävä lääkäriin. Ensiksi kokeiltiin ummetuslääkettä, mutta kun se ei auttanut, suoraa päätä syöpätutkimukseen. Ja paksusuolesta löytyi sellainen motti, että se sulki koko putken. Edessä oli kiireellinen leikkaus.

Kalevi Sorsa

Sydäntautien hoitostrategiat

Sydäntautien hoidon tutkimus on niin vilkasta, että alaa aktiivisestikin seuraavalla kliinikolla on usein vaikea arvioida tulosten merkitystä käytännön työssä. Avuksi tähän ongelmaan on BMJ Publishing Group julkaissut kirjan, jossa asiantuntijat esittävät näkemyksensä sydäntautien hoitolinjoista.

Erik Engblom

Tunne oireesi

Markku Hyyppä on monipuolinen tutkija ja tietokirjailija, joka on koonnut uusimmassa kirjassaan yhteen psykosomatiikan alueella tekemänsä monivuotisen tutkimuksen ja hahmottamistyön. Kirja alkaa psykosomatiikan käsitteiden filosofisella analyysillä. Tämä jakso on jo sinänsä kunnioitettava saavutus, mutta se on tarkoitettu vain johdannoksi kliiniseen ja ennen kaikkea arkielämän psykosomatiikan ilmiökenttään. Kirja sisältää suuren määrän asiaa psykosomatiikan tutkimuksesta sekä viljalti historiallista tietoa psykosomatiikan tutkijoiden löydöistä ja näkemyksistä.

Johannes Lehtonen

Lääketiede julkisuudessa

Teho-osaston ihailijaksi tunnustautuva informaatiotutkija Riitta Kärki on kirjoittanut kirjan siitä, minkälaisena lääketiede - ja vähän muukin tiede - julkisuudessa näyttäytyy. Tutkimuskielellä: millaisia ovat lääketieteen representaatiot julkisuudessa. Kirjallisuuteen perehtymisen lisäksi kirjassa kuvataan kahden esimerkin avulla lääkäreitä ja lääketiedettä televisiossa. Esimerkit ovat hyvin asiaa valaisevia, joskin yksittäisiä katkelmia lääketieteen jatkuvasta julkisuudesta. Kärki analysoi Prisma-tiedeohjelman yhtä jaksoa nimeltä Ihmisen varaosat, johon sisältyy ulkomaalainen osuus ja suomalaisten asiantuntijoiden keskustelu. Toinen esimerkki on populaarikulttuurin alueelta: siinä pureudutaan Teho-osaston viestintään ja sen tulkintaan. Menetelmänä on diskurssianalyysi.

Harri Vertio

Sairaaloiden alasajo - totta vai todennäköistä

Alustin viime syksynä Romanian sairaalajärjestön maan terveydenhuollon hallintoväelle järjestämässä seminaarissa aiheesta "Sairaaloiden rooli terveydenhuoltojärjestelmässä". Käytin seuraavaa esimerkkiä: Kun ajaa Helsingistä Hämeenlinnaan, näkee kaupunkiin saavuttaessa oikealla puolella suuria komeita rakennuksia. Kokonaisuus on selvästi sairaala. Se on entinen psykiatrinen sairaala, joka nyt seisoo tyhjänä suurella tontillaan. Tänä päivänä monen sairaalan, sairaalarakennuksen rooli terveydenhuoltojärjestelmässä on jäädä tyhjäksi.

Jorma Back

Mukaansatempaava sodan nuorena karaiseman lääkärin omaelämäkerta

Professori Otto Wegelius on muistelmateoksestaan onnistunut laatimaan suvustaan, lapsuudestaan ja nuoruudestaan sekä elämästään mielestäni erinomaisen kokonaisuuden. Arvelen, että hyvin monet medisiinarit, jopa nuorimmasta päästäkin, olisivat kirjasta kiinnostuneita. Otto Wegelius antaa erinomaisen valaisevan kuvan lääketieteen alkuopinnoista ennen sotiamme sekä nuoren reserviupseerin ponnisteluista opintojen jatkamiseksi sodan ankeissa olosuhteissa. Kuvaukset talvisotaan ja jatkosotaan osallistumisestaan rintamalla, ennen kuin hän pääsi toimimaan vt. lääkärinä siellä, antavat sattuvan ja havainnollisen kuvan tapahtumien kulusta. Hän oli karaistunut mies, kun hän valmistui lääkäriksi 1947. Monien erilaisten vaiheitten jälkeen hän suuntautui erikoistumaan sisätauteihin ja siinä eritoten reumatologiksi tullen sittemmin nimitetyksi sisätautiopin varsinaiseksi ruotsinkieliseksi professoriksi ja IV sisätautiklinikan esimieheksi. On luonnollista, että allekirjoittanut ja ikätoverit tunnistavat Wegeliuksen kuvaaman sodanajan ja sen jälkeiset vaaran ja vaikeuksien vuodet omakseen. Kirja on niin sattuvasti ja vauhdikkaasti kirjoitettu, että sitä ei mielellään laske käsistään ennen kuin sen on lukenut loppuun asti. Omakohtaiset kokemukset, muistot samankaltaisista elämyksistä nousevat muistikerrostumien syvyyksistä ja alkavat elää. Kaikki tutut nimet ja henkilöt sekä monet anekdootit tehostavat vielä tunnelmaa, jonka valtaan lukiessa joutuu.

Erkki Kivalo

Harvinainen ruotsinkielinen muistelmateos

Ruotsinkieliset lääkäriprofessorit ovat Suomessa julkaisseet kovin vähän muistelmiaan. Kirurgian professori Ali Krogius kuvasi 1930-luvulla omien muistelmiensa ohessa myös kirurgian historiaa. 1951 ilmestyi toisen kuuluisan kirurgin Richard Faltinin teos Mitt liv. Otto Wegeliuksen teos on näin ollen vasta kolmas tässä sarjassa. Teos on huolella kirjoitettu, siinä on 371 sivua ja koko joukko valokuvia.

Kalle Achté

Näyttöön perustuvaa lääketiedettä sujuvasti

Näyttöön perustuva lääketiede, evidence based medicine, on tämän päivän sana. Sen avulla lääketiede, ja myös terveydenhuolto, haluaa vastata siihen kohdistettuun kritiikkiin: hyödyttömiin toimintoihin, kasvaviin kustannuksiin, epätasa-arvoon ja priorisointiongelmiin. Ragnar Levi, koulutukseltaan lääkäri ja toimittaja, on kirjoittanut pienen kirjan, joka johdattelee näyttöön perustuvaan lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon. Kirjan takakannen esittelyn mukaan se on tarkoitettu kaikille, jotka ammatikseen, hallinnollisesti tai poliittisesti ovat tekemisissä sairaanhoidon kanssa, tai jotka ovat alan opiskelijoita. Ymmärtävän ja houkuttelevan tyylin perusteella se lienee kuitenkin tarkoitettu niille, joita nykytoiminnan kritiikin ei toivota asettavan takajaloille - eli lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille.

Elina Hemminki

Kirjauutuuksia

Luettelossa on hiljattain markkinoille ilmestyneitä uutuuskirjoja ja aiemmin ilmestyneiden kirjojen uusia painoksia. Luettelon on toimittanut Akateeminen Kirjakauppa

Etiikka ja genetiikka

Genetiikka on mahdollistanut monia asioita, jotka ovat tähän asti kuuluneet lähinnä tieteiskirjallisuuteen - tieteen äärirajojen ulkopuolelle - ja joihin liittyviä eettisiä näkökohtia ei ole sen vuoksi motivoiduttu selvittämään. Arvokeskustelun liiallisen realistisuuden seurauksena tiede on monin paikoin ajanut etiikan ohi: useat tekniset sovellutukset ovat eettisesti normittamatta. Toisaalta monet uudet mahdollisuudet - erityisesti lääkitsemisen alalla - voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli tutkimusta jarrutellaan ilman painavia eettisiä perusteita. Eettiseltä kannalta ajatellen ihmisen hyvinvointia lisäämään pyrkivän tutkimuksen tarpeeton rajoittaminen voi olla yhtä tuomittavaa kuin vahingollisiin seurauksiin johtavan tutkimuksen salliminen.

Veikko Launis