NICE:ltä suositus vanhuksen sekavuustilan ehkäisystä

Sekavuustila on yleinen ja huonoennusteinen monisairailla vanhuspotilailla. Sen ehkäisystä on huomattavasti enemmän tutkimusta ja näyttöä kuin varsinaisesta hoidosta. NICE teki asiantuntijapaneelin avulla suosituksen deliriumin ehkäisystä. Paneeli teki systemoidun kirjallisuushaun, jossa löytyi kahdeksan kontrolloitua tutkimusta monitekijäisestä interventiosta: kaksi satunnaistettua kontrolloitua ja kaksi satunnaistamatonta kontrolloitua tutkimusta ja kolme käytti historiallisia kontrolleja. Yhtä pidettiin laadukkaana, yhtä kohtalaisen laadukkaana, viittä heikkona ja yhtä hyvin heikkona menetelmiltään.

Kaisu Pitkälä

Onko kokonaisvaltaisesta intensiivihoidosta hyötyä tuoreessa tyypin 2 diabeteksessa?

Laajan tanskalaisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että tehokas laaja-alainen valtimotauteja ehkäisevä hoito voi puolittaa tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden kuolleisuuden. Tämän tiedon innoittamina seulottiin Tanskassa, Hollannissa ja Englannissa yli 300 terveyskeskuksessa 40-69-vuotiaita potilaita ja löydettiin yhteensä 3 055 tuoretta tyypin 2 diabeetikkoa (keski-ikä 60 vuotta). Tämä joukko satunnaistettiin joko tavanomaiseen hoitoon tai tehokkaaseen laaja-alaiseen valtimotautien ehkäisyyn ja optimoituun sokeritasapainoon. Seuranta jatkuu ainakin kymmenen vuoden ajan, mutta nyt on raportoitu väliaikatuloksia viiden vuoden seurannasta.

Juhani Airaksinen

Vanhuspotilaan lymfoomaa voi hoitaa puolitetuin lääkeannoksin

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin imukudossyöpä. Noin 40 % potilaista on yli 70-vuotiaita. Yli 80-vuotiaiden lymfoomaa voidaan hoitaa pienentämällä solunsalpaaja-annoksia puoleen. Kahden vuoden seurannan jälkeen potilaista oli elossa yli puolet.

Sirkku Jyrkkiö

Kaikututkimuksen käyttö lisää tyttösikiöiden abortointia

Intiassa on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana tehty 3,1-6 miljoonaa raskaudenkeskeytystä sikiön sukupuolen osoittauduttua tytöksi varhaisraskauden kaikututkimuksessa. Tämä on johtanut lapsen sukupuolen epäfysiologiseen muutokseen erityisesti perheissä, joissa ensimmäinen lapsi on tyttö: vuonna 1990 tässä tilanteessa syntyi Intiassa 906 tyttöä 1 000 poikaa kohden, mutta vuonna 2005 enää vain 836. Asia on ollut jo pidempään tiedossa, mutta nyt 250 000 synnytyksen aineistosta tehty tutkimus osoitti muutoksen nopeutumisen.

Pertti Kirkinen

Myelodysplastinen oireyhtymä avautuu hieman

Myelodysplastisen oireyhtymän tunnusmerkki on luuytimen toimintakyvyn heikkous, joka aiheuttaa verenkuvassa näkyvät yhden tai useamman solulinjan vajavuudet niihin liittyvine oireineen sekä useimmiten myös akuutin myelooisen leukemian kehittymisen uhkan. Perinteisesti verenkuva, luuytimen mikroskooppitutkimus ja kromosomitutkimus ovat jakaneet tautia eri alaryhmiin, mutta tämä tutkimus raapaisee pintaa syvemmältä.

Marko Vesanen

Lasten elinsiirrot

- Lasten elinsiirtotoiminta käynnistyi maassamme 25 vuotta sitten. Tähän mennessä siirtoleikkauksia on tehty 373 lapselle ja nuorelle. Näistä munuaisensiirtoja on runsas puolet, maksansiirtoja neljännes ja sydämensiirtoja kuudesosa. Hiljattain käynnistyivät myös keuhkon- ja suolensiirrot.

Hannu Jalanko, Heikki Sairanen

Aikuisten sydämensiirrot

- Sydämensiirto on viimeinen hoitovaihtoehto, kun potilaalla on vaikea, henkeä uhkaava sydämen vajaatoiminta.

Janne J. Jokinen, Jyri Lommi, Karl B. Lemström

Keuhkonsiirrot tänään - nykyaikaista hoitoa loppuvaiheen keuhkosairauksiin

- Nykyaikaisin menetelmin on vuodesta 2002 lähtien Suomessa tehty sata keuhkonsiirtoa. Yhden vuoden eloonjäämisosuus on ollut 95 %, ja edelleen näistä potilaista on elossa yli 85 %. Hoitomuodon kehityksen myötä hyvä elämänlaatu ja pitkäaikaiseloonjääminen ovat todennäköisiä.

Pekka Hämmäinen, Maija Halme

Nuoren lääkärin haasteet kanteluiden näkökulmasta

Lääkärit voivat joutua haasteellisiin tilanteisiin työuransa alussa, kun työkokemusta on vielä niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko lääketieteen opiskelijoihin ja nuoriin lääkäreihin kohdistuneiden kanteluiden syissä eroja kokeneempiin lääkäreihin verrattuna.

Jenni Kasanen, Helena Mussalo-Rauhamaa, Jaana Mäkelä

Imeväisikäisten ja nuorten lasten vatsakalvodialyysi ja neurologinen kehitys

Suomessa on suhteellisen paljon imeväisikäisiä lapsia, jotka tarvitsevat keinomunuaishoitoa. Pienten lasten hoito toteutetaan yleensä vatsakalvodialyysinä, ja se on välivaihe ennen myöhemmin tehtävää munuaissiirtoa.

Hanne Laakkonen