Ei rivastigmiinia deliriumiin

Rivastigmiini ei auta deliriumin oireisiin tehohoitopotilailla, selviää Hollannissa tehdystä satunnaistetusta lumekontrolloidusta tutkimuksesta. Sekavuustila on tyypillisesti vanhusten oireyhtymä, mutta se on yleinen myös vaikeasti sairailla tehohoitopotilailla.

Kaisu Pitkälä

Perimä sanelee ystäväsi

Geneettinen assosiaatiotutkimus saa pontta kahden väestötutkimuksen aineistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa todettiin, että perimä vaikuttaa ystävien valintaan.

Tero Taiminen

Alustavaa näyttöä tiotropiumista astmassa

Tiotropiumille on tällä hetkellä indikaatio ainoastaan keuhkoahtaumataudin hoitoon. Tupakoiville astmaatikoille tiotropiumia on jo aiemman näytön perusteella käytetty menestyksekkäästi.

Heikki Ekroos

Sylkikiven hoito

- Sylkikiviä esiintyy yleisimmin leuanalussylkirauhasessa, mutta myös muissa sylkirauhasissa.

Riitta Saarinen

Nilkan nivelsidevammat

- Nilkan akuutin nivelsidevamman voi hoitaa konservatiivisesti. Hoito toteutetaan parhaiten ns. funktionaalista tukilastaa käyttäen.

Tuomas Lassila, Mikko Kirjavainen, Ilkka Kiviranta

Kohtuvaltimoiden embolisaatio - vaihtoehto oireisten myoomien hoitoon

HALO-suositus: SLL102011-833.pdf

Maritta Hippeläinen, Ritva Hurskainen, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Sairaalan johtoryhmät kaipaavat kehittämistä

Johtoryhmätyöskentelyllä on merkittävä rooli terveydenhuollon organisaatioiden sirpaloituneen kokonaisuuden koordinaatio- ja johtamisvälineenä. Johtoryhmien kehittämistä voidaan pitää erityisen tärkeänä erikoissairaanhoidossa, jossa johtamistasoja on perusterveydenhuoltoa enemmän ja jossa osaaminen jakautuu useisiin professioihin ja erikoisaloihin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää johtoryhmätyöskentelyn merkitystä johtamisen eri tasoilla erikoissairaanhoidossa.

Elina Viitanen, Juha V. Virtanen, Lauri Kokkinen, Tarja Valkonen, Leena Mikkola, Hannu Puolijoki

Onko probiooteista apua suusairauksissa?

Terveysvaikutteiset bakteerit eli probiootit ovat hyödyllisiä ruuansulatuskanavan sairauksien ja allergioiden tukihoidossa. Probiootit ovat tavallisimmin ihmisperäisiä laktobasilleja ja bifidobakteereita, joita on iät ja ajat käytetty maidon hapattamisessa. Ajatus ihmisen mikrobikasvuston hyödyllisistä lajeista juontaa juurensa 1900-luvun alkuun. Elie Metchnikoff Pasteur-Instituutista esitti "hyvien" jogurttibasillien nauttimisen selittävän Bulgarian vuoristokansojen pitkäikäisyyden näiden bakteerien immunologiaa vahvistavan vaikutuksen takia. Metchnikoff sai Nobelin palkinnon vuonna 1908.

Jukka H. Meurman

Integriinisignaloinnin uudet jäsenet: TCPTP ja MDGI

Etäpesäkkeiden muodostuminen aiheuttaa valtaosan syöpään sairastuneiden menehtymisistä. Integriinit ovat solukalvon läpäiseviä tarttumisreseptoreja, joiden avulla solu muodostaa kontakteja muiden solujen ja ympäristönsä kanssa. Tarttumisaktiivisuudellaan integriinit säätelevät mm. solujen liikkumista, invaasiota ja jakautumista. Monissa syövissä integriinien aktiivisuus on lisääntynyt. Rakenteeltaan integriinit ovat heterodimeerejä koostuen alfa- ja beeta-alayksiköistä, joiden muodostama inaktiivinen reseptori on solukalvolla kumarassa, suljetussa muodossa, jolloin sen ajatellaan olevan kykenemätön sitoutumaan solunulkoisiin ligandeihin. Aktiivisessa reseptorissa alayksiköt puolestaan ojentuvat ja muodostavat avoimen, sitoutumisherkän rakenteen, joka kykenee sitomaan solunulkoisia ligandeja. Integriinireseptorin aktivoituminen voi tapahtua solukalvon yli molempiin suuntiin joko solunsisäisen molekyylin sitoutuessa integriinin sytoplasmanpuoleiseen osaan tai solunulkoisen ligandin tarrautuessa integriiniin. beeta-alayksikön sytoplasmaosaan tiedetään sitoutuvan lukuisia säätelymolekyylejä, mutta alfa-alayksikköön sitouvat molekyylit ovat pääosin tuntemattomia.

Jonna Nevo (Lk)

Geenihoidon mahdollisuuksia valtimonkovettumistaudissa

Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat potilaat ovat yhä vanhempia ja heillä on useita liitännäissairauksia, jotka rajoittavat perinteisten hoitomuotojen käyttöä. Verisuonten uudismuodostus geenihoidon avulla voisi tarjota näille potilaille uudenlaisen hoitomahdollisuuden. Geenihoidossa hoidettavan kudoksen soluihin viedään kuljettimen avulla hoitogeeni, joka saa solujen oman koneiston tuottamaan terapeuttista proteiinia paikallisesti suurina pitoisuuksina. Viruskuljettimet ovat tällä hetkellä osoittautuneet tehokkaimmiksi sydän- ja verisuonisairauksien geenihoidossa. Viruskuljettimen avulla verenkierron puutteesta kärsivään kudokseen voidaan viedä verisuonten uudismuodostusta ja olemassa olevien suonien kasvua parantavia kasvutekijöitä sekä näitä kasvutekijöitä ohjaavia transkriptiotekijöitä.

Henna Karvinen (Lk)