78096 osumaa

Fenytoiini ja fosfenytoiini turvatarkastukseen

Injektioina ja infuusioina annettuun fenytoiiniin ja fosfenytoiiniin voi liittyä ns. purppurahanskaoireyhtymä (purple glove syndrome, PGS), jossa injektiokohtaan ilmaantuu kipua, turvotusta ja väritystä, jotka oireet vähitellen siirtyvät esimerkiksi käsivarresta käteen ja sormiin. Fosfenytoiinia ja fenytoiinia käytetään suonensisäisesti epileptisen kohtauksen hallintaan, kouristuksien ehkäisyyn neurokirurgisissa pään leikkauksissa ja joskus korvaamaan lääkkeenottoa suun kautta. Toistuvat lääkeinfuusiot etenkin vanhuksilla lisäävät PGS:n vaaraa. Tila voi joskus johtaa raajan amputaatioonkin. FDA kuulee asiantuntijaryhmää selvittääkseen, voitaisiinko haittavaikutuksesta päästä tarkistamalla lääkkeen käyttötapoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fidaksomisiini - uusi antibiootti

Fidaksomisiini (Optimer Pharmaceuticals) on kehitetty paksusuolen Clostridium difficilen aiheuttamien infektioiden hoitoon. Valmistajan mukaan fidaksomisiini on vankomysiiniä tehokkaampi Clostridium difficilen aiheuttamien infektioiden ja uusintainfektioiden hoidossa. Lääkkeestä on jätetty myyntilupahakemus Yhdysvaltojen FDA:lle ja sille on toivottu nopeutettua käsittelyä, niin että päätös tulisi tietoon vuoden 2011 puolivälissä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkkeet ja laskimotromboosi

Sekä perinteisten psykoosilääkkeiden, kuten klooripromatsiinin tai tioridatsiinin, että ns. atyyppisten psykoosilääkkeiden, kuten klotsapiinin, olantsapiinin tai ketiapiinin, käyttöön liittyy lisääntynyt laskimotromboosien riski. Uusilla käyttäjillä ja vanhuksilla vaara näyttäisi suuremmalta kuin pitkään lääkkeitä käyttäneillä. Kun 10 000 potilasta hoidetaan vuoden ajan psykoosilääkkeillä, ilmaantuu 4 ylimääräistä laskimotromboositapausta, mutta yli 65-vuotiailla 10. Lääkkeiden aiheuttama laskimostaasi, sedaatio sekä metaboliset ja hyytymistapahtumien muutokset selittänevät laskimotukoksien syntymiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Keskitetään vai hajotetaanko sittenkin?

Terveydenhuoltolakiesityksessä korostetaan perusterveydenhuollon vahvistamista ja raja-aitojen madaltamista - hyviä tavoitteita molemmat. Erikoissairaanhoidon osalta tavoitteet vaikuttavat sen sijaan ristiriitaisilta. Toisaalta sekä päivystystä että monia hoitoja halutaan keskittää, kun samaan aikaan näiden toimintojen tekijöitä, erikoissairaanhoidon erikoislääkäreitä, ollaan jalkauttamassa terveysasemille.

Raija Niemelä

Tieteiden isä Aristoteles, Antiikin moniosaaja, osa II

Aristoteles asui Assoksessa kuningas Hermiaan vävypoikana kolme vuotta ja muutti sitten 40-vuotiaana läheiselle Lesboksen saarelle. Siellä Aristoteles teki paljon luonnontieteellistä havainnointia ja tutkimusta. Kolmasosa hänen säilyneestä tuotannostaan on näihin tutkimuksiin perustuvia biologian alan teoksia. Niissä Aristoteles pyrkii laajan aineiston pohjalta kokoamaan eläinlajeja koskevan systemaattisen luokittelujärjestelmän. Hänen tavoitteensa oli selvittää periaatteet, joilla elävät olennot jakautuvat lajeihin. Aristotelesta kutsutaan tieteiden isäksi sen vuoksi, että hän alkoi tutkia ja järjestellä tietoa tieteellisen systemaattisesti.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat